Lähisuhdeväkivallassa oli kyse törkeästä pahoinpitelystä – puukotettu selkään ja lyöty nyrkillä
8.12.2022 | OikeusuutisetKKO:2022:73 Pahoinpitely – Törkeä pahoinpitely
A oli pahoinpidellyt puolisoaan B:tä lyömällä häntä kaksi kertaa nyrkillä ylävartaloon sekä yhden kerran veitsellä selkään lapaluiden alaosien väliselle alueelle. Veitsenisku oli aiheuttanut B:lle neljän senttimetrin syvyisen pistohaavan selkään sekä veri-ilmarinnan.
Pahoinpitelyssä oli käytetty teräasetta ja tekoa oli Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:n syyksi luettiin törkeä pahoinpitely.
8. Istanbulin sopimuksen kansallista voimaansaattamista koskevan hallituksen esityksen (HE 155/2014 vp s. 59-60) mukaan sopimuksen 46 artiklan a-kohta ei edellytä erityisten koventamisperusteiden säätämistä, vaan olennaista on, että tuomarilla on mahdollisuus ottaa tällaiset seikat huomioon rangaistusta määrätessään. Kansallisessa oikeuskäytännössä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa onkin pidetty tapauskohtaisessa harkinnassa osoituksena teon suuremmasta vahingollisuudesta ja vaarallisuudesta sekä tekijän suuremmasta syyllisyydestä, jotka seikat ovat puoltaneet rangaistuksen mittaamista yleistä rangaistuskäytäntöä ankarammaksi (ks. KKO 2020:20, kohta 8 ja siinä viitatut ratkaisut, KKO 2021:20, kohta 8 sekä KKO 2021:54, kohta 24).
9. Edellä mainitussa hallituksen esityksessä (HE 155/2014 vp s. 59-60) on lisäksi todettu, että osa sopimuksen 46 artiklan mukaisista raskauttavista seikoista on sellaisia, että ne tekevät rikoksesta ankarammin rangaistavan kvalifioidun rikoksen. Lisäksi kvalifioitujen tekomuotojen yhteydessä arvioidaan aina rikoksen törkeyttä kokonaisuutena, jolloin voidaan ottaa huomioon esimerkiksi artiklassa mainittuja seikkoja. Korkein oikeus toteaa, että pahoinpitelyn kohdistaminen puolisoon voidaan siten ottaa huomioon myös pahoinpitelyrikosten törkeyden kokonaisarvostelussa.