Viranomaisen päätös, ettei eräitä tietoja katsota salassa pidettäväksi oli valituskelpoinen hallintolainkäyttölain perusteella – ei julkisuuslain.
31.10.2022 | OikeusuutisetKHO:2022:122 Asiakirjajulkisuus – Tutkinta hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä – Asiakirjan julkisuusarvioinnin osalta lopulliseksi tarkoitettu ratkaisu – Yliopiston päätös olla salaamatta tai poistamatta eräitä tietoja loppuraportista – Muutoksenhaku – Valituskelpoisuus – Valitusoikeus
Yliopistossa käynnissä olleen hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyä koskeneen tutkinnan yhteydessä oli epäilyn kohteena ollutta henkilöä pyydetty ottamaan kantaa siihen, sisältyikö tutkintaryhmän loppuraporttiin julkisuuslain perusteella salassa pidettäviä tietoja. Yliopisto oli vastoin hänen näkemystään päättänyt olla poistamatta tai salaamatta eräitä loppuraporttiin sisältyneitä tietoja.
Hallinto-oikeus oli jättänyt loukkausepäilytutkinnan kohteena olleen henkilön valituksen yliopiston päätöksestä tutkimatta sillä perusteella, että kysymys ei ollut ollut julkisuuslaissa tarkoitetusta päätöksestä, jolla olisi päätetty julkisuuslain mukaisesti asiakirjojen antamisesta. Tutkimatta jättämistä perusteltiin myös sillä, että julkisuuslaissa ei myöskään ollut säädetty viranomaiselle toimivaltaa määrätä asiakirjoja salassa pidettäviksi, vaan kysymys asiakirjojen julkisuudesta ja salassapidosta ratkaistiin asiakirjoja koskevan kunkin tietopyynnön käsittelyn yhteydessä.
Yliopiston korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamasta lausunnosta ilmeni, että tutkintaryhmän loppuraportti oli liitetty yliopiston rehtorin loukkausepäilyn johdosta tekemään päätökseen, joka oli annettu edellä tarkoitetun yliopiston päätöksen antamisen jälkeen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yliopiston päätöstä tietojen poistamatta tai salaamatta jättämisestä oli pidettävä luonteeltaan asiakirjan antamista koskevaa toimenpidettä edeltävänä ratkaisuna asiakirjan lopulliseksi tarkoitetusta julkisuusarvioinnista. Julkisuuslakiin ei sisältynyt säännöksiä tämänkaltaisista viranomaisen päätöksistä. Tähän nähden yliopiston päätöstä ei voitu pitää julkisuuslain 33 §:n 2 momentissa tarkoitettuna päätöksenä. Muutoksenhakuun ei voitu soveltaa myöskään yliopistolain 83 a §:n 1 momenttia. Muutoksenhaun edellytyksiä oli perustuslain 21 §:ssä säädettyyn nähden arvioitava siten päätöksentekohetkellä voimassa olleen hallintolainkäyttölain (586/1996) perusteella.
Kun otettiin huomioon yliopiston päätöksen luonne, päätös oli hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin perusteella valituskelpoinen. Päätöksen oli katsottava vaikuttaneen loukkausepäilytutkinnan kohteena olleen ja loppuraportin julkisuutta ja salassa pidettävyyttä koskevassa asiassa kantansa esittäneen muutoksenhakijan oikeuteen tai etuun välittömästi, joten hänellä oli hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin perusteella myös oikeus valittaa päätöksestä. Hallinto-oikeuden olisi näin ollen tullut tutkia yliopiston päätöksestä tehty valitus. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.