Väärinkäytöksistä ilmoittaville vahvempaa suojaa – whistleblower-direktiivi lopulta täytäntöön

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Ilmoittajansuojelulailla pannaan täytäntöön Euroopan unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva niin sanottu whistleblower -direktiivi. Lailla kielletään ilmoittajaan kohdistuvat vastatoimet.

Ilmoittajansuojeludirektiivin ja kansallisen lainsäädännön tavoitteena on mm. luoda tehokas suoja väärinkäytösten ilmoittajille, jotka työnsä yhteydessä havaitsevat Euroopan unionin tai kansallisten säädösten rikkomisia esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa, elintarvikkeiden turvallisuudessa tai kuluttajansuojassa. Näin voidaan ennaltaehkäistä myös yleiseen etuun kohdistuvia uhkia ja vakavia haittoja.

Direktiivi edellyttää, että ilmoitus väärinkäytöksestä tulee voida tehdä turvallisesti ja siten, että ilmoittajan henkilöllisyys on suojattu.  Lisäksi vastatoimet ilmoittajaa kohtaan ilmoituksen tekemisen johdosta kielletään. Vastatoimien kiellon rikkomisesta tai ilmoittamisen estämisestä voi seurata vahingonkorvausvastuu ja velvollisuus maksaa hyvitystä ilmoittajalle.

Ilmoituskanavat käyttöön määräaikaan mennessä

Pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävillä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioilla on jatkossa velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava, jonne ilmoitukset ensisijaisesti tehdään. Jos sisäistä ilmoituskanavaa ei ole, ilmoittajalla ei ole siihen pääsyä tai ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, ettei sisäinen ilmoittaminen ole tehokasta, voi ilmoituksen tehdä myös keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan, jona toimii oikeuskanslerinvirasto.

Vähintään 50 työntekijän yksityisen sektorin organisaatioilla sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön viimeistään 17.12.2023. Muiden organisaatioiden osalta sisäinen ilmoituskanava on otettava käyttöön kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
Whistleblower-direktiivin täytäntöönpanoa koskeva kansallinen lakiesitys myöhästyi Suomessa direktiivin asettamasta määräajasta. Viivästymiseen on vaikuttanut muun muassa lakiluonnoksen taustalla olevan EU-sääntelyn laajuus sekä lausuntokierroksella saatu erittäin runsas palaute.

Tiedote