KHO:n päätös järjestyksenvalvoja- ja vartijahyväksynnän saaneita henkilöitä koskevien tietojen saamisesta sähköisenä kopiona
15.9.2022 | OikeusuutisetKHO:2022:112 Asiakirjajulkisuus – Tietojen antamistapa – Sähköinen kopio – Viranomaisen harkintavalta – Viranomaisen henkilörekisteri – Henkilötieto – Journalistinen tarkoitus – Datajournalismi – Järjestyksenvalvoja- ja vartijahyväksyntä
Toimittaja oli journalistisessa tarkoituksessa esittänyt Poliisihallitukselle pyynnön saada yksilöidyt järjestyksenvalvoja- ja vartijahyväksynnän saaneita henkilöitä koskevat tiedot sähköisenä kopiona. Kysymys oli poliisin hallintoasiain tietojärjestelmään sisältyvistä noin 60 000 henkilöä koskevista tiedoista yksittäisten tietojen määrän ollessa yli 600 000. Poliisihallitus ei luovuttanut tietoja pyydetyllä tavalla.
Asiakirjoista ilmenneen tietojen käyttötarkoitusta, suojaamista ja hävittämistä koskevan selvityksen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että pyydettyjen henkilötietojen antamiselle poliisin hallintoasiain tietojärjestelmästä sähköisenä kopiona oli julkisuuslain 16 §:n 3 momentissa tarkoitetut edellytykset. Vaikka mainitun lainkohdan mukaiset edellytykset henkilötietojen antamiselle sähköisenä kopiona viranomaisen henkilörekisteristä täyttyivätkin, asiassa tuli tämän lisäksi arvioida tietojen sähköisessä muodossa tapahtuvan antamisen edellytyksiä julkisuuslain 16 §:n 2 momentin (385/2007) toisessa virkkeessä säädetyllä tavalla. Koska Poliisihallitus ei ollut vielä käyttänyt sille viimeksi mainitun lainkohdan nojalla kuuluvaa harkintavaltaa, asia oli palautettava sille uudelleen käsiteltäväksi.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että tietojen antamistapaa koskeva julkisuuslain 16 §:n 2 momentin toisen virkkeen perusteella tapahtuva viranomaisen harkinta ei ollut vapaata, vaan Poliisihallituksen tuli harkinnassaan ottaa huomioon julkisuuslain 17 §:n 1 momentissa säädetty. Poliisihallituksen oli kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että tietoja oli pyydetty journalistisessa eli julkisuusperiaatteen toteutumisen kannalta keskeisessä tarkoituksessa ja että julkisuuslain 16 §:n 2 momentin toisen virkkeen osalta lain esitöissä oli nimenomaan todettu, että viranomaisen oli 17 §:n mukaisesti ratkaisua harkitessaan otettava huomioon pyydettyjen tietojen käyttötarkoitus suhteessa julkisuusperiaatteeseen ja sen tarkoitukseen.