Tulvariskiä ei ollut asianmukaisesti huomioitu myönnettäessä poikkeamislupa loma-asunnon rakentamiseen
30.8.2022 | OikeusuutisetKHO:2022:102 Maankäyttö ja rakentaminen – Poikkeaminen – Rakennuksen vähimmäisetäisyys rantaviivasta – Rakennuspaikan sopivuus – Tulvavaara – Poikkeamisen edellytykset
Poikkeamispäätös koski 73 kerrosneliömetrin suuruisen loma-asunnon rakentamista yleiskaavassa loma-asuntoalueeksi osoitetulle alueelle vastoin kunnan rakennusjärjestyksessä edellytettyä 25 metrin vähimmäisetäisyyttä rantaviivasta. Rakennuspaikka sijoittui kapealle niemelle siten, että loma-asunnon lyhin etäisyys rantaviivasta oli rakennuksen länsipuolella seitsemän metriä ja rakennuksen itäpuolella kuusi metriä.
Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei uudisrakennusta maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n 2 momentti huomioon ottaen voida sijoittaa paikalle, joka ei ole tarkoitukseen sovelias ja rakentamiseen kelvollinen. Tämän vuoksi ja kun otettiin huomioon, että poikkeamisessa oli nimenomaan kysymys loma-asunnon sijoittumisesta rakennuspaikalle, poikkeamisesta päätettäessä oli jo tullut varmistua siitä, että hakemuksessa esitetty lomarakennuksen sijaintipaikka täytti rakennuspaikalle maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n 2 momentissa asetetut vaatimukset. Loma-asunnon sijoittuessa rannan välittömään läheisyyteen ja tulvavaara-alueelle oli poikkeamisesta päätettäessä lisäksi tullut kiinnittää huomiota siihen, että loma-asunnon jätevesien käsittely oli rakennuslupavaiheessa yksityiskohtaisemmin esitettävillä teknisillä ratkaisuilla mahdollista järjestää ympäristönsuojelulain ja muiden jätevesien käsittelyä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ilman haittaa ympäristölle.
Poikkeamispäätöksestä ei ilmennyt, millä tavoin rakennuspaikan tulvariskien hallinta ja rannan läheisyys oli otettu poikkeamisen edellytyksiä arvioitaessa huomioon. Poikkeamispäätökseen ei ollut myöskään sisällytetty tulvariskien arviointia tai rakennuspaikalle aiheutuvan vaaran torjuntaa koskevia ehtoja, eikä päätöstä tehtäessä ollut arvioitu tulvariskien hallitsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden, kuten maapohjan korottamisen, toteuttamiskelpoisuutta rannan välittömään läheisyyteen ja maisemallisesti aralle alueelle sijoittuvalla loma-asunnon sijaintipaikalla. Poikkeamispäätöstä tehtäessä ei siten ollut riittävällä tavalla varmistuttu siitä, että poikkeamiselle maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä asetetut oikeudelliset edellytykset täyttyvät.
Ks. KHO 2021:70 ja KHO 4.3.2013 taltionumero 796 (lyhyt ratkaisuseloste)