Sosiaalihuollon asiakkaan kirjoitus olisi tullut tutkia oikaisuvaatimuksena eikä muistutuksena

Kantelija kertoo käyttäneensä huumeita yli 10 vuotta. Kantelija oli – – – päihdekuntoutuksessa päihdeklinikalla A:n kaupungissa. Hän koki tarvitsevansa kuntoutukseensa jatkoa, mutta sitä ei myönnetty.

Tammikuun 2021 lopussa asiasta tehtiin oikaisupyyntö huumehoitopalvelujen esimiehelle. Oikaisupyyntöön vastattiin pikaisesti, mutta päätös ei muuttunut. Kantelukirjoituksen mukaan asia on viranomaisten mielestä loppuun käsitelty.

AOA: Sakslin:

En ole tässä ratkaisussani arvioinut kantelijan yksilöllistä tarvetta päihdepalveluihin. – – – Eduskunnan oikeusasiamies ei hänelle kuuluvan laillisuusvalvonnan puitteissa voi toimia lakiin perustuvan muutoksenhakujärjestelmän korvaavana eikä sitä täydentävänä vaihtoehtona. Muutoksen saamiseksi viranomaisten päätöksiin tulee käyttää laissa säädettyjä muutoksenhakukeinoja.

Totean kuitenkin yleisellä tasolla kirjallisuudessa katsotun, että päihdehuoltolain perusteella henkilöillä, joilla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, on subjektiivinen oikeus saada päihdepalveluita.

Henkilöllä ei ole katsottu olevan oikeutta saada juuri tiettyä haluamaansa palvelua, kuten hoitoa haluamassaan laitoksessa. Oikeuskäytännön on katsottu laajentaneen subjektiivisen oikeuden ulottuvuutta kuitenkin siten, että mikäli hakija kykenee osoittamaan, että hänen haluamansa hoitovaihtoehto on hänen tarpeeseensa parhaiten soveltuva, hänelle on annettava palvelu hänen hakemuksensa mukaisesti (Päihdepalvelujen laatusuositukset, STM:n oppaita 2002:3).

Arvioin seuraavassa kantelijan päihdepalvelua koskevan hakemuksen käsittelyä ja päätöksentekomenettelyä kunnan sosiaalitoimessa.

Saamani selvityksen perusteella kantelijan äiti on toimittanut oikaisupyynnön kielteisen päätöksen tehneelle viranhaltijalle sen sijaan, että oikaisuvaatimus olisi lähetetty ohjeen mukaisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Kiinnitän huomiota siihen, että sekä oikaisupyyntö että siihen annettu vastine on lähetetty oikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetyn määräajan kuluessa.

Käytettävissäni olleesta aineistosta ei ilmene seikkoja, joiden perusteella viranhaltijoiden ei olisi ollut mahdollista lähettää oikaisupyyntöä hallintolain 21 §:n mukaisesti oikealle taholle oikaisuvaatimuksen tekemiselle asetetun määräajan kuluessa.

Näkemykseni mukaan hallintolain 7 §:n mukaista palveluperiaatetta ei ole noudatettu. Kantelijaa olisi myös ehditty tarpeen mukaan ohjeistaa oikaisuvaatimuksen tekemisessä tai pyytää häneltä valtakirja. Pidän erityisen ongelmallisena sitä, että kantelijalle lähetetty vastine on kirjoitettu ikään kuin päätöksen muotoon, jolloin vastaanottajalle on voinut syntyä virheellinen kuva siitä, ettei tehty ratkaisu ole enää muutettavissa.

Katson Vantaan kaupungin menetelleen lainvastaisesti ja virheellisesti siten, ettei kantelija ole saanut asiassaan tehtyyn oikaisuvaatimukseen päätöstä – – -. Päätöksen sijaan kantelijalle on lähetetty kielteisen päätöksen tehneiden viranhaltijoiden tekemä vastine. Katson, että kantelijan perustuslain 21 §:ssä perusoikeutena turvattua oikeutta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa viranomaisessa – – – on loukattu.

– – – Pidän tehtyjä virheitä vakavina. Laiminlyöntien vakavuutta lisää se, että kantelijalla on ollut pitkäkestoinen sairaus ja hänen alentunut kykynsä hoitaa asioitaan on ollut viranomaisten tiedossa. Kantelijalla on myös ollut erityinen tarve saada asiansa nopeasti käsiteltyä. Eduskunnan oikeusasiamiestä annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan oikeusasiamies voi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle esityksiä tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi. Jos virhettä tai epäkohtaa ei enää voida korjata tai oikaista on oikeusasiamies ratkaisukäytännössään tehnyt esityksiä hyvityksen suorittamisesta kantelijalle. Tarkoituksena on, että tapahtuneet oikeuksien loukkaukset hyvitetään kantelijalle.

Hyvitys on oikeudellisena käsitteenä laaja-alaisempi kuin vahingonkorvauslaissa tarkoitettu vahingonkorvaus.

Oikeusasiamiehen esityksiin perustuva hyvitys voi olla vahingonkorvauslain mukaisen vahingonkorvauksen maksamista, hyvitystä oikeuden tai vapauden loukkaamisesta tai lain vastaisesta menettelystä aiheutuneen vahingon tai epäoikeudenmukaisuuden tuntemuksen, vääryyskokemuksen tai muun sellaisen korvaamista tai hyvittämistä. Hyvitys voi olla rahallinen korvaus tai aineeton toimenpide, kuten pahoittelu tai anteeksipyyntö. Perustuslakivaliokunta on ilmoittanut pitävänsä oikeusasiamiehen esityksiä hyvityksestä selvissä tapauksissa perusteltuna yksilöiden pääsemiseksi oikeuksiinsa, sovinnollisen ratkaisun löytämiseksi ja turhien oikeusriitojen välttämiseksi (PeVM 12/2010 vp). Kantelijan perustuslain 21 §:ssä turvattua oikeutta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa viranomaisessa- – – on loukattu. Esitän, että Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi harkitsee, miten se voi hyvittää kantelijan perusoikeuksien loukkauksen.

https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/856/2021