KHO poikkesi perusoikeusmyönteisellä laintulkinnalla lain selkeästä sanamuodosta

KHO:2022:100 Varhaiskasvatuslaki – Uuden varhaiskasvatusyksikön rekisteröinti – Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajaa koskevat vaatimukset – Määräämisvallan käyttäminen konkurssiin asetetussa yhteisössä – Konsernin saneerausmenettely – Elinkeinovapaus – Perusoikeusmyönteinen laintulkinta

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että aluehallintovirasto ei ollut voinut hylätä konsernin emoyhtiön uuden päiväkotiyksikön rekisteröintiä koskevaa ilmoitusta varhaiskasvatuslain 43 §:n perusteella yksinomaan sen vuoksi, että tässä yhtiössä määräämisvaltaa käyttävät henkilöt olivat käyttäneet määräämisvaltaa myös edellisen kolmen vuoden aikana konkurssiin asetetussa konsernin tytäryhtiössä. Tytäryhtiön konkurssi liittyi koko konsernia koskevaan saneerausmenettelyyn ja konkurssihakemuksen oli laatinut saneerausmenettelyn selvittäjäksi määrätty asianajaja.

Koska saadun selvityksen perusteella menettelyllä ei ollut pyritty kiertämään varhaiskasvatuslaissa asetettuja yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajan taloudellista luotettavuutta koskevia säännöksiä, korkein hallinto-oikeus katsoi, että varhaiskasvatuslain 43 §:n sanamuodon mukainen tulkinta olisi johtanut käsiteltävänä olevassa yksittäistapauksessa sellaiseen elinkeinovapauden rajoittamiseen, joka ei ollut välttämätön suhteessa varhaiskasvatuslain tarkoitukseen. Aluehallintoviraston olisi tullut ottaa huomioon palveluntuottajan taloudellisesta luotettavuudestaan esittämä selvitys kokonaisuudessaan sen arvioimiseksi, oliko palveluntuottajalla kyky tuottaa palveluja luotettavasti siten, että varhaiskasvatuslain 43 §:n tavoitteiden toteutuminen varmistettiin.

Äänestys 3-2

KHO:2022:100