Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voitiin jättää tutkimatta kun muutoksenhakija oli saanut toissijaista suojelua Saksassa, vaikka oleskelulupa Saksaan oli umpeutunut

KHO:2022:97 Ulkomaalaisasia – Toissijainen suojelu – Toisen jäsenvaltion myöntämä suojeluasema – Perheelle Suomessa myönnetty suojeluasema – Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta jättäminen

Asiassa oli ratkaistava, oliko muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voitu jättää tutkimatta ulkomaalaislain 103 §:n 3 kohdan nojalla tilanteessa, jossa muutoksenhakija oli saanut toissijaista suojelua Saksassa mutta hänen oleskelulupansa Saksaan oli umpeutunut ja hänen perheensä oli saanut Suomessa toissijaista suojelua.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että koska hakijalle oli myönnetty Saksassa toissijainen suojeluasema, asiassa ei sovellettu vastuunmäärittämisasetusta.

Ulkomaalaislain 103 §:n 3 kohdan mukaan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan jättää tutkimatta, jos hakija on saanut kansainvälistä suojelua toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, johon hänet voidaan lähettää. Säännös vastaa menettelydirektiivin 33 artiklan 2 kohdan a alakohdan säännöstä.

Unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on 22.2.2022 antanut tuomion asiassa C-483/20, jossa oli kysymys menettelydirektiivin 33 artiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamisesta. Unionin tuomioistuin totesi, että säännös ei ole esteenä sille, että jäsenvaltio käyttää siinä annettua mahdollisuutta jättää kansainvälistä suojelua koskeva hakemus tutkimatta sillä perusteella, että hakijalle on jo myönnetty pakolaisasema toisessa jäsenvaltiossa, silloin, kun tämä hakija on ilman huoltajaa tulleen sellaisen lapsen isä, joka on saanut toissijaista suojelua ensin mainitussa jäsenvaltiossa, tämän kuitenkaan rajoittamatta määritelmädirektiivin 23 artiklan 2 kohdan soveltamista.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että kansainvälisen suojelun asema ja sen perusteella myönnettävä oleskelulupa olivat kaksi erillistä asiaa. Toissijaisen suojeluaseman voimassaolo ei ollut välittömästi riippuvainen suojeluaseman perusteella myönnetyn oleskeluluvan voimassaolosta. Suojeluaseman poistaminen tapahtuu erityisessä menettelyssä, josta on säädetty menettelydirektiivissä.

Saksan järjestelmässä ei myöskään ollut sellaisia Unionin tuomioistuimen tuomiossa tarkoitettuja puutteita, jotka altistaisivat muutoksenhakijan epäinhimilliselle kohtelulle ja siten olisivat edellyttäneet hänen hakemuksensa tutkittavaksi ottamista Suomessa. Saksaa oli siten pidettävä ulkomaalaislain 103 §:n 3 kohdassa tarkoitettuna jäsenvaltiona, jonne muutoksenhakija voidaan lähettää.

Muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus oli voitu jättää Suomessa tutkimatta.

KHO:2022:97