EOA: Edunvalvonnan tarpeen selvittäminen kesti liian kauan

Kantelija pyysi tutkimaan läheisensä edunvalvonnan tarpeen selvittämiseen kulunutta aikaa Digi- ja väestötietovirastossa. Kantelun mukaan asia oli laitettu vireille tammikuussa 2021. Vireille kirjaamisen jälkeen asia oli päätynyt viraston asianhallintajärjestelmän työjonoon odottamaan käsittelijää. Selvityksen mukaan asianhallintajärjestelmästä ei ilmennyt tarkalleen, milloin asia oli otettu käsittelyyn. Viimeistään 4.10.2021 asia oli kuitenkin ollut käsittelyssä asian esittelijällä. Asian käsittely oli päättynyt 6.10.2021, jolloin käsittelijä toimitti käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi. Käräjäoikeus oli 2.12.2021 antamallaan päätöksellä määrännyt edunvalvontaan esitetylle henkilölle edunvalvojan holhousviranomaisen hakemuksen mukaisesti.

EOA Jääskeläinen: 

… käsittelyajan asianmukaisuutta arvioitaessa ei lähtökohtaisesti ole merkitystä Digi- ja väestötietoviraston tekemällä jaottelulla sen suhteen, kuinka kauan asia oli odottanut käsittelyvuoroaan ja kuinka kauan se oli konkreettisesti ollut käsittelyssä yksittäisellä virkamiehellä. Sen sijaan olennainen on kokonaiskäsittelyaika, joka nyt oli ollut pitkä.

Viipyminen oli käsitykseni mukaan johtunut etupäässä muista syistä kuin käsiteltävänä olleeseen asiaan liittyneistä tapauskohtaisista tekijöistä eli asioiden yleisestä ruuhkautumisesta Digi- ja väestötietovirastossa. Virasto on lausunnossaan tuonut esiin ruuhkautumiseen johtaneita syitä (edunvalvonta-asiakkuuksien jatkuva kasvu, holhoustoimen käyttämän asianhallintajärjestelmän rajallinen soveltuvuus sähköiseen asiointiin sekä uusi valtakunnallinen toimintamalli, keskeneräinen sähköinen asiointi ja materiaalin digitalisointi, jotka ovat tuoneet prosesseihin lisää aikaa vieviä työvaiheita, joihin ei ollut osattu varautua muutosvaiheessa). Virasto on myös selostanut keinoja, joilla se jo on pyrkinyt parantamaan tilannetta (prosessien yksinkertaistaminen, siirtyminen palvelutiimimalliin, yli 40 työntekijän palkkaaminen eduskunnan hyväksymällä lisämäärärahalla), sekä tulevia keinoja (uuden asianhallintajärjestelmän kehittäminen). Kun ilmoituksen perusteella vireille tulleissa asioissa holhousviranomainen ei lopullisesti ratkaise asiaa vaan toimii hakijana käräjäoikeudessa, asian kokonaiskäsittelyaikaan vaikuttaa vielä se aika, joka hakemuksen käsittelyyn kuluu tuomioistuimessa. Vaikka tämä aika ei kuulukaan holhousviranomaisen vastuulle, yksittäisen asianosaisen tai asiaan osallisen näkökulmasta kyse on kuitenkin yhdestä kokonaiskäsittelyajasta. Kun käräjäoikeus oli ratkaissut asian 2.12.2021, kokonaiskäsittelyajaksi oli muodostunut lähes 11 kuukautta. Pidän tätä varsin ongelmallisena oikeusturvanäkökulmasta.

Johtopäätökseni on, että asiaa ei ollut Digi- ja väestötietovirastossa käsitelty laissa edellytetyllä tavalla ilman aiheetonta viivytystä.

Totean vielä, että oikeusasiamiehelle on vuonna 2020 ja etenkin vuonna 2021 ja edelleen kuluvanakin vuonna tehty useita kanteluita edunvalvonta-asioiden käsittelyn viipymisestä Digi- ja väestötietovirastossa. Olen ottanut asian eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 4 §:n nojalla omasta aloitteesta yleisemmin tutkittavaksi (EOAK/4661/2021). Olen saanut Digi- ja väestötietovirastolta selvityksen, minkä lisäksi olen pyytänyt selvitystä ja lausuntoa myös valtiovarainministeriöltä, jonka hallinnonalalle Digi- ja väestötietoviraston toiminnan asianmukaisuudesta huolehtiminen kuuluu. Asian käsittely on kesken.

Edunvalvonnan tarpeen selvittäminen kesti liian kauan (pdf)