Suomi sai ensimmäisen langettavan ratkaisun YK:n rotusyrjinnän vastaiselta komitealta
15.6.2022 | OikeusuutisetYK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea (CERD) antoi 13. kesäkuuta 2022 ratkaisunsa (Opinion) saamelaisten vaaliluetteloon hyväksyttyjä henkilöitä koskevassa asiassa.
Rotusyrjintäkomitean ratkaisu perustuu vuoden 1965 yleissopimukseen kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamisesta, joka kieltää paitsi syrjinnän “rodun” perusteella myös kaikenlaisen etniseen alkuperään perustuvan tarkoitetun tai tosiasiallisen ihmisoikeuksien loukkaamisen. Suomi hyväksyi komitean toimivallan tutkia yksilövalituksia vuonna 1994.
Valittajat valittivat korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) 30. syyskuuta 2015 ja 13. tammikuuta 2016 antamista päätöksistä, jotka koskivat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemistä. Valittajat katsoivat, että ottamalla saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vaalilautakunnan tunnustamattomia henkilöitä, päätökset ovat edistäneet sellaisten henkilöiden ottamista mukaan, jotka eivät ole täysin sitoutuneet puolustamaan alkuperäiskansojen oikeuksia. Valittajat katsoivat KHO:n päätösten loukanneen kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 1 artiklan (rotusyrjintä), 5 artiklan a kohdan (oikeus yhtäläiseen kohteluun tuomioistuimissa ja muissa oikeudenkäyttöelimissä), c kohdan (poliittiset oikeudet, erityisesti oikeudet osallistua vaaleihin – äänestää ja olla ehdokkaana vaaleissa) ja e kohdan (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet) mukaisia velvoitteita.
Komitea toteaa ratkaisussaan Suomen loukanneen yleissopimuksen 5 artiklan c kohtaa valittajien poliittisista oikeuksista, erityisesti oikeuksista osallistua vaaleihin – äänestää ja olla ehdokkaana vaaleissa – yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perusteella, osallistua hallitukseen sekä julkisten asioiden hoitoon kaikilla tasoilla sekä päästä yhtäläisesti osalliseksi julkisista palveluksista. Se toteaa, että KHO on sisällyttänyt vähintään 53:ssa 93:sta päätöksestään äänestäjiä vaaliluetteloon ”kokonaisarvioinnin perusteella” osoittamatta, että he olisivat täyttäneet yhden saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:ssä säädetyistä objektiivisista kriteereistä.
Komitea katsoo, että KHO:n ratkaisut ovat voineet keinotekoisesti muuttaa saamelaiskäräjien vaaleissa äänioikeutettuja, mikä on vaikuttanut sen kykyyn aidosti edustaa saamelaisia ja heidän etujaan. Näin ollen KHO:n päätökset, jotka poikkesivat ilman ilmeistä perustetta voimassa olevan lain olemassa olevasta oikeasta tulkinnasta, ovat loukanneet valittajien oikeutta saamelaisena alkuperäiskansana määrätä kollektiivisesti saamelaiskäräjien kokoonpanosta ja osallistua yleisten asioiden hoitamiseen siten kuin yleissopimuksen 5 artiklan c kohdassa on turvattu.
Komitea ei todennut 5 artiklan a kohdan eikä e kohdan loukkausta.
Komitea suosittelee, että Suomi tarjoaa valittajille tehokkaan oikeussuojakeinon käynnistämällä kiireellisesti aidon neuvottelun saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n tarkistamiseksi sen varmistamiseksi, että saamelaiskäräjien vaaleissa äänioikeutta koskevat kriteerit määritellään kunnioittaen saamelaisten oikeutta antaa vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus heidän omaan jäsenyyteensä ja poliittiseen osallistumiseensa liittyvissä asioissa muiden taattujen oikeuksien nauttimiseksi ja täysimääräiseksi toteuttamiseksi yleissopimuksen 5 artiklan c ja e kohdan mukaisesti.
Komitean ratkaisu.