Korkein oikeus kumosi toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomion

11.1.2022 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Kor­kein oi­keus on tä­nään an­ta­mas­saan tuo­mios­sa kat­so­nut, että toi­mit­ta­ja ja tie­to­kir­jai­li­ja Jo­han­na Veh­koo ei ol­lut lou­kan­nut Ju­nes Lo­kan kun­ni­aa Face­book-kir­joi­tuk­ses­saan. KKO ku­mo­si ho­vioi­keu­den tuo­mion, hyl­kä­si kun­nian­louk­kaus­ta kos­ke­van syyt­teen ja va­paut­ti Veh­koon ran­gais­tuk­ses­ta, va­hin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suu­des­ta ja vel­vol­li­suu­des­ta kor­va­ta Lo­kan oi­keu­den­käyn­ti­ku­lu­ja.

Vehkoo oli käsitellessään Facebook-kirjoituksessaan olettamaansa Lokan aikomusta häiritä Vehkoon julkista esiintymistä nimitellyt Lokkaa muun ohella natsiksi ja rasistiksi. Käräjäoikeus ja hovioikeus tuomitsivat Vehkoon kunnianloukkauksesta sakkorangaistukseen ja velvoittivat hänet suorittamaan Lokalle vahingonkorvausta kärsimyksestä sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista.

Rikoslain mukaan kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Korkein oikeus katsoi, että kirjoituksessa oli kyse arvostelusta, joka kohdistui Lokan menettelyyn politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka koski yleistä mielenkiintoa herättävää aihetta. Ottaen huomioon Lokan julkisuudessa esittämät tiettyjä ihmisryhmiä halventavat ja vihamieliset kannanotot, kirjoitusta kokonaisuutena arvioitaessa siinä käytettyjen ilmaisujen ei katsottu selvästi ylittäneen sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

KKO:2022:1 Kunnianloukkaus – Perustuslaki – Euroopan ihmisoikeussopimus – Sananvapaus

Vapaana toimittajana ja tietokirjailijana työskennellyt A oli käsitellessään Facebook-kirjoituksessaan B:n aiemman käyttäytymisen perusteella olettamaansa B:n aikomusta poliittisin tarkoitusperin häiritä A:n julkista esiintymistä nimitellyt B:tä halventavasti. Korkein oikeus katsoi, että kirjoituksessa oli kyse arvostelusta, joka kohdistui B:n menettelyyn politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka koski yleistä mielenkiintoa herättävää aihetta. Ottaen huomioon B:n julkisuudessa esittämät tiettyjä ihmisryhmiä halventavat ja vihamieliset kannanotot, kirjoitusta kokonaisuutena arvioitaessa siinä käytettyjen ilmaisujen ei katsottu selvästi ylittäneen sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Syyte kunnianloukkauksesta hylättiin.

KKO:2022:1

Avainsanat

Tilaa
Ilmoita
1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments