Asunto-osakeyhtiön asuntoon voitiin määrätä tupakointikielto, koska muut keinot savun leviämisen estämiseksi eivät olleet onnistuneet
23.11.2021 | OikeusuutisetKHO:2021:162 Tupakointikielto – Kiellon määrääminen – Asuinhuoneiston sisätila – Tupakansavun leviäminen muihin asuintiloihin – Korjaustoimet huoneistossa – Haitan pitkäaikaisuus – Tupakoitsijan henkilökohtaiset olosuhteet
Asiassa oli kysymys sen arvioimisesta, voitiinko asuinhuoneiston sisätiloihin määrätä taloyhtiön hakemuksesta tupakkalain 79 §:n 2 momentissa tarkoitettu tupakointikielto.
Asunto-osakeyhtiön mukaan talossa oli ollut pitkään jatkunut tupakansavuhaitta. Asunto-osakeyhtiö oli selvittänyt tupakansavun kulkeutumista merkkiainekokeilla, joissa oli havaittu savun kulkeutuvan asunnosta toiseen. Määräyksen kohteena olevassa asunnossa oli tehty rakenteiden korjauksia ja tiivistyksiä, joilla oli pyritty ehkäisemään tupakansavun kulkeutumista toisiin asuintiloihin. Huoneistossa asuvaa oli myös ohjeistettu tupakoimaan siten, että tupakansavun leviäminen muihin huoneistoihin estyisi. Tupakansavun kulkeutumista ei kuitenkaan ollut saatu estettyä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tulkittaessa asuinhuoneiston asuintiloja koskevan tupakointikiellon määräämisen edellytyksiä oli otettava huomioon lain tavoitteena oleva tupakansavulle altistumiselta suojeleminen sekä julkiselle vallalle perustuslaissa asetettu velvoite edistää väestön terveyttä. Tupakointikiellon määräämisen lähtökohtana tuli olla jokaisen oikeus välttyä toistuvalta altistumiselta tupakansavulle asuintiloissaan. Määrättäessä asuinhuoneiston asuintilaa koskevaa kieltoa tuli kuitenkin perustuslain yksityiselämän ja kotirauhan suojasta todettu huomioon ottaen varmistua siitä, että tupakansavun kulkeutumisen ehkäiseminen ei ollut kohtuudella mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella ja että kulkeutumista tapahtui muutoin kuin vain poikkeuksellisesti.
Esitetty selvitys osoitti, että tupakansavua kulkeutui muihin asuinhuoneistoihin muutoin kuin poikkeuksellisesti. Asunto-osakeyhtiö oli teettänyt kohtuudella vaadittavat toimenpiteet rakenteiden korjaamiseksi ja muutoksenhakijalle oli varattu mahdollisuus ehkäistä savun leviämistä omilla toimenpiteillään. Näin ollen tupakkalain 79 §:n 2 momentin edellytykset tupakointikiellon määräämiselle täyttyivät.
Muutoksenhakija oli valituksessaan vedonnut myös siihen, että hänellä oli terveydentilansa johdosta vaikeuksia siirtyä hissittömässä talossa sijaitsevasta asunnostaan ulkona sijaitsevalle tupakointipaikalle. Asiassa oli tämän johdosta vielä arvioitava, oliko tupakointikieltomääräystä annettaessa otettava huomioon tupakoitsijan henkilökohtaiset olosuhteet.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että tupakansavu on terveyshaitta. Asuinhuoneiston asuintilaan määrättävän tupakointikiellon tarkoituksena on suojata muita asukkaita toistuvalta altistumiselta tupakansavulle omissa asuintiloissaan ja näin estää terveyshaittojen aiheutuminen. Se, että määräyksen noudattaminen oli tupakoitsijalle hänen terveyteensä liittyvistä syistä johtuen mahdollisesti vaikeaa tai hankalaa, ei oikeuttanut altistamaan muita asukkaita tupakansavulle.
Näin ollen kunnan terveystarkastajan oli tullut määrätä tupakointikielto asunnon sisätiloihin.
Ks. myös KHO 2020:68