Perus- ja ihmisoikeuksien seurantaa vahvistetaan indikaattorien avulla

Valtioneuvosto vahvisti eilen periaatepäätöksenään kolmannen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman sisällön. Osana toimintaohjelmaa on kehitetty perus- ja ihmisoikeusindikaattorit, joiden avulla voidaan jatkossa tuottaa systemaattista tietoa siitä, miten oikeudet toteutuvat ihmisten arjessa.

Kolmannella kansallisella perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmalla kehitetään oikeuksien toteutumisen seurantaa Suomessa ja vahvistetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä. 

– On tärkeää, että perusoikeuksien toteutumisesta ihmisten arjessa saadaan säännöllisesti tietoa, jotta ongelmakohtiin voidaan puuttua tehokkaasti, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Oikeuksien seurantaa parannetaan perus- ja ihmisoikeusindikaattorien lisäksi edistämällä tutkimusta ja -tiedonkeruuta, seuraamalla entistä tehokkaammin kansainvälisten sopimusvalvontaelinten suosituksia ja niiden täytäntöönpanoa sekä kehittämällä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia lainvalmistelussa.

Perus- ja ihmisoikeusindikaattorit kuvaavat oikeuksien toteutumista arjessa

Perus- ja ihmisoikeuksien indikaattorimallin läpileikkaavana periaatteena on yhdenvertaisuus. Seurantakohteet ja niiden indikaattorit on ryhmitelty yhdeksälle elämänalueelle: 

• henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja oikeus elämään
• oikeusturva ja hyvä hallinto
  • Turvapaikanhakijoiden oikeusturva
  • Oikeudenkäyntien kesto
• yksityiselämä ja perhe-elämä
• sanan-, mielipiteen-, uskonnon- ja vakaumuksenvapaus
• kieli ja kulttuuri
• osallisuus ja vaikuttaminen
• toimeentulo ja ihmisarvoinen työ
• sivistys ja koulutus
• terveys, hyvinvointi ja ympäristö. 

Indikaattorien valmisteluprosessi on ollut avoin ja vuorovaikutteinen. Lopulliset valinnat perustuvat muun muassa kansainvälisten sopimusvalvontaelinten suosituksiin, laillisuusvalvojien havaintoihin, perustuslakivaliokunnan kannanottoihin sekä kuulemisissa ja asiantuntijatyöryhmän keskusteluissa esiin nousseisiin kysymyksiin.

Suomen perus- ja ihmisoikeusseurantaa tulee kehittää 

Eduskunnan perustuslakivaliokunta, kansalliset sopimusvalvontaelimet ja aiemmat toimintaohjelmat sekä niiden riippumattomat arvioinnit ovat korostaneet tarvetta kehittää kansallista perus- ja ihmisoikeusseurantaa sekä -tiedonkeruuta. Perustuslakivaliokunta on lisäksi pitänyt tarpeellisena, että toimintaohjelma laaditaan jokaisella hallituskaudella.

Tietopohjaisen politiikan tekeminen on yksi pääministeri Sanna Marinin hallituksen lupauksista politiikan uudistamiseksi. 

Periaatepäätös pdf 337kB