KKO: Raiskausväitteen esittäminen oli törkeä kunnianloukkaus
9.6.2021 | OikeusuutisetKKO:2021:45 Kunnianloukkaus – Törkeä kunnianloukkaus – Sananvapaus
A:n ja B:n ollessa keskenään sukupuolisessa kanssakäymisessä A oli kieltänyt B:tä jatkamasta menettelyä. A:n mukaan B ei ollut noudattanut kieltoa. A oli tämän jälkeen noin vuoden aikana kertonut usealle henkilölle B:n raiskanneen hänet. Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen. (Ään.)
15. Kantajan on rikosasiassa näytettävä ne seikat, joihin hänen rangaistusvaatimuksensa perustuu. Kuitenkin nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa syyttäjän tai asianomistajan todistusteemana on se, että jokin väite ei ole totuudenmukainen. Tällaista näyttöä voi käytännössä olla vaikea tai mahdoton esittää. Mahdollisuus esittää tosiasiaväitteen tueksi näyttöä on sitä vastoin väitteen esittäjälle luontevasti kuuluva puolustautumiskeino. Tämä asetelma voi johtaa kunnianloukkausasiassa siihen, että vaikka syyttäjän todistustaakasta pidetään kiinni, myös syytetyn on esitettävä selvitystä väitteensä tueksi. Suomen rikosoikeudessa onkin jo vanhastaan katsottu, että kunnianloukkauksesta syytetylle voidaan asettaa velvollisuus esittää todennäköisiä syitä tosiasiaväitteensä tueksi syytteestä vapautuakseen. —
23. – – –Korkein oikeus toteaa, että A:n väite siitä, että B olisi raiskannut hänet, antaa tosiasioita vastaamattoman kuvan tapahtumasta siinäkin tapauksessa, että tapahtumaa arvioitaisiin yksin A:n kertomuksen perusteella. A:n ei siten voida katsoa esittäneen riittäviä perusteita väitteensä tueksi. Väitettä on näin ollen pidettävä rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla valheellisena.