Presidentti Kari Kuusiniemi: Oikeusvaltion uhkatekijät ja ilmastonmuutos huolenaiheita

20.3.2021 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Tuo­miois­tui­met ta­kaa­vat oi­keus­val­tion toi­min­nan ja puo­lus­ta­vat jo­kai­sen yk­si­lön oi­keuk­sia. Tuo­miois­tui­met tar­vit­se­vat kui­ten­kin vah­van ase­man yh­teis­kun­nas­sa. Suo­mes­sa tu­li­si va­ka­vas­ti ar­vioi­da tuo­miois­tuin­ten riip­pu­mat­to­muu­den ta­kei­ta Ruot­sin ta­paan. Lain­sää­tä­jän täy­tyy myös rea­goi­da il­mas­ton­muu­tok­seen pi­kai­ses­ti.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi puhui vuosittaisessa hallintotuomioistuinpäivässä tänään. Hän painotti puheessaan erityisesti tuomioistuinten riippumattomuutta.

Demokratia, toimivat instituutiot sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat toimivan yhteiskunnan perusta. Demokratian täytyy kestää erilaisten ihmisten ja ryhmien valtaan pääsy. Se on mahdollista vain, jos riippumattomat tuomioistuimet ovat riittävän vahvoja myös tulevaisuudessa ja poikkeusoloissa, presidentti Kuusiniemi painottaa.

Tuomioistuimet saavuttavat luottamuksen vain lain kunnioittamisella. Niiden täytyy tunnistaa ihmis- ja perusoikeuskysymykset, toimia avoimesti, viestiä selkeästi ja perustella päätökset ymmärrettävästi.

Kuusiniemi viittaa Euroopassakin nähtyihin oikeusvaltion horjuttamisyrityksiin ja Yhdysvaltojen tapahtumiin presidentinvaalituloksen vahvistamisen yhteydessä.

Suomen on mielestäni Ruotsin tapaan selvitettävä tuomioistuinten riippumattomuuden perustuslaillista ja lainsäädännöllistä vahvistamista. Määräaikaishuollolle olisi tarve ja selvityksen tekemisen aika on nyt. Myöhemmin voi olla liian myöhäistä, Kuusiniemi korostaa.

Ympäristölainsäädännössä vakavia rakenteellisia ongelmia

Presidentti Kuusiniemi esittää vakavan huolensa myös ilmastonmuutoksesta ja suomalaisen lainsäädännön kyvystä vastata siihen. Lainsäätäjän tehtävä on antaa välineet puuttua ympäristön tilaan ja ilmastonmuutoksen estämiseen.

Suomalainen ympäristölainsäädäntö sisältää rakenteellisia piirteitä, jotka heikentävät tuomioistuinten mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemiseen, Kuusiniemi sanoo.

Lainsäädäntömme pohjautuu perinteiseen lupaohjaukseen. Globaalien ongelmien ratkaiseminen vaatii kuitenkin laajaa ihmisten ja organisaatioiden käyttäytymisen ohjausta. Tuomioistuin ei esimerkiksi voi tällä hetkellä ottaa huomioon kasvihuonepäästöjä ympäristölupaharkinnassaan. Ympäristönsuojelulaki ei anna siihen mahdollisuutta.

Avainsanat

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments