EU-tuomioistuimen tuomio oikeudesta sisällyttää teos kolmannen osapuolen internetsivulle

Kun tekijänoikeuden haltija on toteuttanut tai velvoittanut toteuttamaan framingin käyttämisen vastaisia rajoittavia toimenpiteitä, teoksen sijoittaminen tämän tekniikan avulla kolmannen osapuolen internetsivulle merkitsee kyseisen teoksen saattamista uuden yleisön saataviin

Tähän yleisölle välittämiseen on näin ollen saatava tekijänoikeuden haltijan lupa

Stiftung Preußischer Kulturbesitz -niminen saksalainen säätiö (SPK) vastaa Deutsche Digitale Bibliothekin, joka on kulttuurille ja tieteelle omistettu digitaalinen kirjasto, joka tarjoaa verkkoalustan saksalaisten kulttuuri- ja tiedelaitosten verkkoa varten, toiminnasta. Deutsche Digitale Bibliothekin internetsivusto sisältää linkkejä digitoituihin sisältöihin, jotka on tallennettu osallistuvien laitosten verkkoportaaleihin. Deutsche Digitale Bibliothek itse tallentaa ”digitaalisen näyteikkunan” ominaisuudessa ainoastaan esikatselukuvia (thumbnails), eli pienennettyjä versioita alkuperäisen kokoisista kuvista.
VG Bild-Kunst, joka on kuvataiteen alan tekijänoikeuksien yhteishallinnointiyhteisö Saksassa, asettaa ehdoksi sille, että SPK:n kanssa tehdään sopimus sen teosvalikoiman käytöstä esikatselukuvien muodossa, sopimusehdon, jonka mukaan käyttäessään sopimuksen kohteena olevia teoksia SPK sitoutuu toteuttamaan tehokkaita teknisiä toimenpiteitä suojatakseen kyseisten teosten esikatselukuvia, jotka näytetään Deutsche Digitale Bibliothekin internetsivustolla, kolmansien osapuolten suorittamalta framingiltä1.
SPK katsoi, ettei tällainen sopimusehto ollut kohtuullinen tekijänoikeuden näkökulmasta, ja nosti kanteen saksalaisissa tuomioistuimissa sen toteamiseksi, että VG Bild-Kunstilla on velvollisuus myöntää kyseessä oleva lisenssi ilman, että tämä lisenssi edellyttäisi framingin käyttämisen vastaisten toimenpiteiden toteuttamista2.
Bundesgerichtshof (ylin yleinen tuomioistuin, Saksa) pyytää tässä yhteydessä unionin tuomioistuinta määrittämään, onko tätä framingia pidettävä direktiivissä 2001/293, tarkoitettuna yleisölle välittämisenä, sillä mikäli näin olisi, VG Bild-Kunst voisi määrätä SPK:n toteuttamaan nämä toimenpiteet.
Unionin tuomioistuin katsoo suuressa jaostossa antamassaan ratkaisussa, että tekijänoikeudella suojattujen teosten, jotka on saatettu tekijänoikeuden haltijan suostumuksella vapaasti yleisön saataviin tietyllä internetsivustolla, sijoittaminen kehystekniikan (framing) avulla kolmannen osapuolen internetsivulle on tässä säännöksessä tarkoitettua yleisölle välittämistä, jos kyseinen sijoittaminen toteutetaan kiertämällä framingin käyttämisen vastaiset suojatoimenpiteet, jotka oikeudenhaltija on toteuttanut tai määrännyt toteutettaviksi.

Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

Unionin tuomioistuin toteaa aluksi, että teosten koon muuttamisella ei ole framingin asiayhteydessä mitään merkitystä sen arvioinnissa, onko kyse yleisölle välittämisestä, niin kauan kuin teosten alkuperäiset osatekijät ovat havaittavissa.
Unionin tuomioistuin toteaa tämän jälkeen yhtäältä, että framing on yleisölle välittämistä, koska tämän tekniikan vaikutuksena on, että näytetty elementti saatetaan kaikkien kyseisen internetsivuston potentiaalisten käyttäjien saataviin. Toisaalta se muistuttaa, että koska framingissä käytetään samaa teknistä tapaa, jota jo käytetään suojatun teoksen välittämiseen yleisölle alkuperäisellä internetsivustolla, eli teknisenä tapana on internetissä välittäminen, kyseinen välittäminen ei täytä edellytystä uudesta yleisöstä eikä se näin ollen kuulu direktiivissä 2001/29 tarkoitetun ”yleisölle” välittämisen piiriin.
Unionin tuomioistuin täsmentää kuitenkin, että tätä toteamusta sovelletaan vain tilanteessa, jossa mahdollisuutta saada kyseiset teokset saataviin alkuperäisellä internetsivustolla ei ollut rajoitettu millään tavalla. Tässä tilanteessa oikeudenhaltija on näet alusta alkaen antanut luvan teostensa välittämiseen kaikille internetin käyttäjille.
Unionin tuomioistuin korostaa sitä vastoin, että kun oikeudenhaltija on alusta alkaen toteuttanut tai velvoittanut toteuttamaan rajoittavia toimenpiteitä, jotka liittyvät sen teosten julkaisemiseen, se ei ole antanut suostumustaan siihen, että kolmannet osapuolet voisivat vapaasti välittää sen teoksia yleisölle. Se on päinvastoin halunnut rajoittaa yleisön, jolla on pääsy sen teoksiin, ainoastaan tietyn internetsivuston käyttäjiin.
Unionin tuomioistuin on näin ollen katsonut, että kun tekijänoikeuden haltija on toteuttanut tai velvoittanut toteuttamaan framingin käyttämisen vastaisia rajoittavia toimenpiteitä, sitä, että teos sijoitetaan framingin avulla kolmannen osapuolen internetsivulle on pidettävä tämän teoksen saattamisena uuden yleisön saataviin. Tälle yleisölle välittämiselle on näin ollen saatava kyseisten oikeudenhaltijoiden suostumus.
Päinvastainen lähestymistapa näet johtaisi välittämistä koskevan oikeuden sammumista koskevan säännön omaksumiseen. Tällainen sääntö veisi kyseiseltä tekijänoikeuden haltijalta mahdollisuuden vaatia asianmukaista korvausta teoksensa käytöstä. Näin ollen tällaisessa lähestymistavassa jätettäisiin huomiotta oikeudenmukainen tasapaino, joka on säilytettävä digitaalisessa ympäristössä yhtäältä tekijänoikeuden haltijoiden ja lähioikeuksien haltijoiden intressin saada immateriaalioikeuksilleen suojaa ja toisaalta suojatun aineiston käyttäjien intressien ja perusoikeuksien suojan välillä.
Lopuksi unionin tuomioistuin täsmentää, että tekijänoikeuden haltija voi rajoittaa suostumustaan framingiin ainoastaan tehokkaiden teknisten toimenpiteiden avulla. Tällaisten toimenpiteiden puuttuessa voisi nimittäin olla vaikeaa tarkistaa, onko kyseisen oikeudenhaltijan tarkoituksena ollut vastustaa teostensa framingia.

Tiedotteet: fi sv