Selvitys yhteisörangaistuksen vähäisestä soveltamisesta

Tuomioistuimissa käsitellään vain harvoin asioita, jotka koskevat oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Vastuun laajasta soveltamisalasta huolimatta lähes 90 % kaikista yhteisösakoista on ollut työturvallisuusrikoksia. Tilannetta ja kehittämisajatuksia siihen esittää oikeustieteen tohtori, oikeusneuvos Jussi Tapani tuoreessa raportissa.

Yhtenä syynä oikeushenkilön rangaistusvastuun vähäiseen käyttöön on ollut se, että rikosoikeudellinen vastuu hahmotetaan vahvasti yksilön vastuuna. Tällöin oikeushenkilöiden vastuu jää helposti taka-alalle.

Oikeushenkilön rangaistusvastuun laajempaa käyttöä työturvallisuusrikoksissa taas näyttää selittävän ennen kaikkea aluehallintoviraston merkittävä panos näiden asioiden selvittämisessä.

Jotta lakia käytettäisiin tarkoitetulla tavalla, selvityshenkilö Tapani ehdottaa muun muassa yhteisösakon määrän korottamista, syyttäjien toimivallan laajentamista ja koulutuksen kehittämistä.

Rangaistusvastuu mahdollistaa yhteisösakot

Rikoslaissa säädetty oikeushenkilön rangaistusvastuu antaa mahdollisuuden tuomita yhteisösakkoja rikoksesta, joka on tehty yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön toiminnassa. Kokonaisuus kattaa yli sata rikostyyppiä, muun muassa monet talous- ja ympäristörikokset.

***

Raportissa on selvitetty, mistä oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevien vaatimusten ja asioiden vähäisyys sekä niiden keskittyminen työturvallisuusrikoksiin johtuu. Tarkastelu on kohdistettu niihin tosiasiallisiin ja oikeudellisiin seikkoihin, joiden voidaan arvioida vaikuttaneen nykytilan muodostumiseen. Raportissa tarkastellaan aluksi oikeushenkilön rangaistusvastuun oikeudellista sääntelyä ja systematiikkaa, oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisesta saatavissa olevaa tilasto- ja tutkimustietoa sekä keskeistä oikeuskäytäntöä. Sen jälkeen luodaan katsaus oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskeviin lainsäädännöllisiin ratkaisuihin, jotka löytyvät Suomen oikeusjärjestystä lähellä olevien vertailumaista eli Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Saksan liittotasavallasta. Lopuksi analysoidaan selvitystyön aikana tunnistettuja kehittämiskohteita ja pohditaan oikeushenkilön rangaistusvastuuseen liittyviä aineellisia ja menettelyllisiä kehittämismahdollisuuksia. Raportissa esitetään harkittavaksi jatkovalmistelun käynnistämistä muun muassa oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisalasta, yhteisösakon asteikosta, syyteneuvottelusääntelyn soveltamisalasta ja syyttäjien toimivallasta.

Oikeushenkilön rangaistusvastuu – nykytila ja kehittämistarpeet