P-SHAO: Keinotekoiseksi katsottavan yritysjärjestelyn pääasiallisena syynä oli pidettävä veron välttämistä

Ennakkoratkaisun hakija A ja hänen veljensä B omistivat kumpikin noin 45,7 prosenttia elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön X Oy:n osakekannasta. A ja B aikoivat toteuttaa jäljempänä selostetun kolmivaiheisen järjestelyn.

Järjestelyn ensimmäisessä vaiheessa A ja B perustaisivat uuden osakeyhtiön Y Holding Oy:n, josta kumpikin omistaisi 50 prosenttia. Y Holding Oy hankkisi EVL 52 f §:ssä tarkoitetulla osakevaihdolla A:lta ja B:ltä kaikki heidän omistuksessaan olevat X Oy:n osakkeet. Y Holding Oy antaisi A:lle ja B:lle vastikkeena liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeita. X Oy:n osakkeet arvostettaisiin käypään arvoon ja osakevaihto toteutettaisiin tästä arvosta. A:n mukaan, mikäli ennakkoratkaisu olisi myönteinen ainoastaan esimerkiksi osakevaihtoa koskevilta osin, A ja B toteuttaisivat ainoastaan osakevaihdon.

Järjestelyn toisessa vaiheessa toteutettaisiin Y Holding Oy:n EVL 52 c §:n mukainen kokonaisjakautuminen kahteen uuteen perustettavaan yhtiöön Z Oy ja W Oy. Jakautumisessa Y Holding Oy:n osakkeenomistajille A:lle ja B:lle ei annettaisi muuta vastiketta kuin perustettavien yhtiöiden liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Jakautumisen hetkellä Y Holding Oy:ssä ei olisi muuta omaisuutta kuin X Oy:n osakkeet, jotka jakautuisivat puoliksi vastaanottaville yhtiöille. Jakautuminen tapahtuisi kirjanpitoarvoista ja verotuksessa poistamattomista hankintamenoista.

Järjestelyn viimeisessä vaiheessa A ja B tekisivät keskenään osakekaupat Z Oy:n ja W Oy:n osakkeista siten, että A tulisi yksin omistamaan Z Oy:n ja B W Oy:n. Osakekaupat toteutettaisiin käyvistä arvoista.

Asiassa oli hallinto-oikeudessa ratkaistavana muun ohella se, voidaanko kokonaisjakautumiseen yhdessä järjestelyn muiden vaiheiden kanssa tai erikseen arvioituna soveltaa EVL 52 h §:n tai VML 28 §:n veron kiertämistä koskevia säännöksiä.

Hallinto-oikeus totesi, että järjestelyn toisen vaiheen mukaisessa kokonaisjakautumisessa ensi vaiheen osakevaihdossa syntyvä konsernisuhde heti purkautuisi, koska kumpikaan Y Holding Oy:n kokonaisjakautumisessa muodostuvista yhtiöistä ei säilyttäisi ääntenenemmistöä X Oy:ssä. Jakautumisen jälkeen järjestelyn kohteena oleva osuus 91,4 prosenttia X Oy:n osakekannasta jakautuisi tasan kahdelle eri osakkeenomistajalle, mikä vastaisi alkutilannetta ennen järjestelyyn ryhtymistä. Hallinto-oikeus katsoi, että järjestely ei X Oy:n kannalta kokonaisuutena tarkasteltuna johtaisi sellaiseen toimintojen uudelleenjärjestelyyn tai järkeistämiseen, että järjestelyn lopputulosta sellaisenaan voitaisiin pitää pätevänä liiketaloudellisena syynä järjestelylle.

Hallinto-oikeus katsoi ilmeisen syyn sille, että tavoiteltu päämäärä toteutettaisiin aiotun monivaiheisen järjestelyn avulla, olevan sen mahdollistaminen, että A:n ja B:n henkilökohtainen osakeomistus X Oy:ssä voitaisiin yhtiöittää ilman veroseuraamuksia. Toimeen osallistuvien yhtiöiden kannalta tarkasteltuna liiketaloudellinen syy järjestelylle jäi nimittäin kokonaan puuttumaan eikä X Oy:n hallinnoinnissa tapahtuisi mitään todellista muutosta. Tämän keinotekoiseksi katsottavan järjestelyn pääasiallisena syynä oli pidettävä veron välttämistä siten, että EVL 52 h § tulee asiassa sovellettavaksi. Tämän johdosta hallinto-oikeus katsoi, että EVL 52 c §:n 1 momentin 1 kohdan säännös ei tule sovellettavaksi aiotun kokonaisjakautumisen yhteydessä, vaan Y Holding Oy purkautuu verotuksessa.

Koska kokonaisjakautumista koskevaa säännöstä ei voida soveltaa Y Holding Oy:n verotuksessa, hallinto-oikeus katsoi, että kysymyksessä ei ole kokonaisjakautuminen myöskään A:n verotuksessa. Näin ollen jakautuvan yhtiön Y Holding Oy:n osakkeiden vaihtamista vastaanottavien yhtiöiden Z Oy:n ja W Oy:n osakkeisiin on pidettävä A:n verotuksessa osakkeiden luovutuksena ja tästä luovutuksesta saatua voittoa hänen veronalaisena pääomatulonaan TVL 45 §:n 1 momentin mukaisesti.

Ennakkoratkaisu verovuosille 2019 ja 2020