KHO:n päätös ns. esimiesjääviydestä
15.10.2020 | OikeusuutisetKHO: Kunnallisasia – Kunnanjohtajan virkavaali – Esteellisyys – Yleislausekejäävi – Esimiesjääviys
Hallinto-oikeus oli katsonut kunnansihteerin sijaisena toimineen A:n puolueettomuuden kunnanjohtajan valintaa koskevassa asiassa vaarantuneen hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska asian valmisteluun ja esittelyyn kunnanhallituksessa osallistunut A oli ollut sijaisuutensa aikana suoraan kunnanjohtajan virkaa hakeneen va. kunnanjohtaja B:n alainen ja B oli myös nimittänyt A:n kyseessä olevaan määräaikaiseen virkasuhteeseen. Hallinto-oikeus oli lisäksi ottanut huomioon, että kysymys oli ollut B:n kannalta merkittävästä asiasta.
Niin sanottua esimiesjääviyttä ei ole hallintolaissa nimenomaisesti säädetty esteellisyysperusteeksi, vaan sitä arvioidaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan yleislausekkeen perusteella. Hallinto-oikeus oli perusteluissaan muun ohella todennut, että esimiesjääviyteen oli suhtauduttu pidättyvästi. Korkein hallinto-oikeus korostikin, että kunnan viranhaltijaa oli lähtökohtaisesti pidettävä virantoimituksessaan itsenäisenä ja riippumattomana, minkä vuoksi viranhaltijan puolueettomuuden ei katsota vaarantuvan yksin sillä perusteella, että hänen esimiehensä oli esteellinen asiassa. Pelkkä esimies-alaissuhde ei siten yleensä muodosta asiaa käsittelevälle viranhaltijalle esteellisyyttä. Yleislausekkeeseen perustuvaa esteellisyyttä oli siten arvioitava tapauskohtaisesti ottaen myös huomioon asiassa saatu selvitys tosiasiallisista olosuhteista.
A:n hallinto-oikeudelle antaman selvityksen mukaan hän oli toiminut Y:n kunnassa hallintosihteerinä, jossa tehtävässä hän oli ollut myös kunnansihteerin sijainen. Kunnanjohtajan valintaa oli aikaisemmassa vaiheessa valmistellut kunnansihteeri C, joka oli jäänyt vuosilomalle 19.3.2018 ja tämän jälkeen eläkkeelle 1.6.2018. Va. kunnanjohtaja B oli nimittänyt hallintosihteeri A:n vs. kunnansihteeriksi ajalle 19.3.–23.3.2018 sekä 27.3.–6.5.2018. A oli tänä aikana jatkanut asian valmistelua ja esitellyt asian kunnanhallitukselle. A oli itse jäänyt vuosilomalle 7.5.2018 ja tämän jälkeen eläkkeelle 1.8.2018.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että hallinto-oikeuden arvio A:n esteellisyydestä oli perustunut muodolliseen alaisuussuhteeseen sekä siihen seikkaan, että va. kunnanjohtaja B oli nimittänyt A:n lyhyiksi määräajoiksi vs. kunnansihteerin virkasuhteeseen. A oli hallinto-oikeudelle antamassaan selvityksessä todennut, että lyhyenä ajanjaksona, jolloin hän valmisteli asiaa, hänen ja va. kunnanjohtaja B:n välit olivat täysin ammatilliset. Saadusta selvityksestä ei muutoinkaan ilmennyt, että A olisi ollut B:n ohjaus- tai valvontavallan alaisena kunnanjohtajan virkavaalia koskevassa asiassa. Kun lisäksi otettiin huomioon, että A oli itse jäänyt vuosilomalle ja sittemmin siirtynyt eläkkeelle pian asian valmistelun ja esittelyn jälkeen, hänellä ei voitu arvioida olleen intressiä tai tarvetta suosia valmistelussa ja esittelyssä B:tä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei B:n ja A:n välillä edellä mainituissa olosuhteissa ollut sellaista sidonnaisuutta, että luottamus A:n puolueettomuuteen olisi vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. A ei siten ollut esteellinen valmistelemaan ja esittelemään kunnanhallitukselle kunnanjohtajan virkavaalia koskevaa asiaa.