Apulaisoikeusasiamies arvostelee käräjäoikeutta liiasta salaamisesta

4.9.2020 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Oikeustoimittajat ry (jäljempänä kantelija) pyysi kantelussaan eduskun-nan oikeusasiamiestä tutkimaan, oliko Itä-Uudenmaan käräjäoikeus rikkonut oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia (YTJulkL) rikosasiassa R 19/985. Asiassa oli annettu kansliatuomio ja julkinen seloste 18.9.2019. Kantelija epäili, että Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli toiminut vastoin lakia

  • salatessaan tuomiolauselmasta tuomion lopputulokseen kuuluvia tietoja, joiden salaaminen ei kantelijan mielestä ollut sallittua (tuomiolauselma),
  • laatiessaan tuomiosta hyvin niukan julkisen selosteen, joka ei kantelijan näkemyksen mukaan täyttänyt lain vaatimusta asian ja ratkaisun perusteluiden pääpiirteittäisestä selostamisesta (julkinen seloste) ja
  • salatessaan tuomiosta tietoja, joita kantelijan mukaan joko ei ole ollut tarpeen salata tai jotka liittyivät olennaisesti syytteessä tarkoitettuun tekoon tai sen rikosoikeudelliseen arviointiin (tuomion perustelut).

”Edellä todetusta seuraa luonnollisesti se, ettei tuomion julkisuudesta voida päättää ennen kuin tuomio on laadittu. Tässä tapauksessa näin on kuitenkin tehty.”

”Rikosoikeudenhoidon piirin tullut rikos tai rikosepäily ei voi olla kokonaan yksityisasia edes uhrin tai uhrin omaisten kannalta.”

”Pidän olennaisena, että julkisessa selosteessa tarjotaan lukijalle tietoja, jotka jollain konkreettisella tavalla kuvaavat kysymyksessä olevan rikoksen tunnusmerkistön mukaista tekoa, mikäli sellainen on luettu syyksi, sekä tekoon johtaneita ja siitä ilmeneviä seikkoja kokonaisuudessaan siinä määrin, että lukija voi muodostaa edes jonkinlaisen mielikuvan tapahtumista ja tuomion perusteista. En pidä kantelun kohteena olevaa selostetta tässä suhteessa onnistuneena.”

”Kun tuomioistuin kertoo yleisöä kiinnostavasta jutusta mahdollisimman paljon, voidaan estää tilanteita, joissa yleisö päätyy puutteellisten tietojen perusteella arvailemaan tapahtumainkulkua ja tekemään sen yksityiskohdista omia, mahdollisesti virheellisiä, päätelmiään.”

Tuomion rajattu julkisuus ja julkisen tiedotteen suppeus (pdf)

Avainsanat

Tilaa
Ilmoita
1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Jyrki Virolainen
1 vuosi sitten

Ei minulla muuta, mutta ihmettelen sitä, että vaikka kyseessä on julkinen seloste, tuomioistuimet eivät kuitenkaan tiedota selosteen antamisesta ja julkaise selostetta nettikotisivuillaan. KKO on kerran eli vuonna 2011 julkaissut julkisen selosteen tiedotesivullaan, käräjäoikeuksista näin tekee vain Varsinais-Suomen käräjäoikeus, hovioikeuksista ei yksikään. Selosteen toki saa tuomioistuimesta, jos hoksaa sitä pyytää. Eikö aktiivinen tiedottamisvelvollisuus koskekaan tuomioistuimia? Tuomioistuimet luultavasti lähettävät julkisia selosteitaan oma-aloitteisesti tiedotusvälineille sekä Oikeustoimittajat ry:lle.