Joka neljäs kyselyyn vastannut asianajotoimistossa työskentelevä nainen harkitsee alanvaihtoa – Asianajajaliitto perää muutosta

Asianajajaliitto teetti viime vuonna tutkimuksen naisten ja perheellisten asemasta asianajoalalla. Asianajajapäivässä 17.1.2020 julkaistun tutkimuksen tavoite oli selvittää, miksi naiset hyvin yleisesti lähtevät asianajoalalta perheen perustamisen yhteydessä, mutta perheelliset miehet jatkavat työssään. Asianajajaliitto pyrkii löytämään uusia keinoja tekemään asianajoalasta houkutteleva myös elämän kiireisiä ruuhkavuosia eläville ammattilaisille.

Uusista asianajajista yli puolet (60 %) on naisia. Kuitenkin kaikista liiton jäsenistä naisia on vain 34 %. Asianajajaliitto halusi selvittää, mistä naisten alalta häviäminen johtuu. Samalla kartoitettiin myös perheellisten miespuolisten asianajajien asemaa ja tuntemuksia asianajoalalla työskentelystä.

Tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljäs asianajotoimistossa työskentelevä nainen (26,5 %) harkitsee usein alanvaihtoa. Vastanneista miehistä säännöllisiä alanvaihtoajatuksia on joka kymmenennellä. Ylivoimaisesti tärkein syy alalta lähtemiseen on työn kuormittavuus – niin miehillä kuin naisilla. Naisten alanvaihtoajatuksiin vaikuttavat paljon myös työn ja perheen sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen vaikeus, alan arvot, joita ei koeta omiksi sekä työssä koetut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmat. Miehillä alanvaihtosyitä ovat työn kuormittavuuden lisäksi kyllästyminen ja vaihtelun halu. Kiintoisaa on, että asianajaja harkitsee alanvaihtoa sitä useammin, mitä isommassa toimistossa hän työskentelee.

Tutkimuksen mukaan tasa-arvo ei myöskään vaikuta toteutuvan kovin hyvin asianajotoimistojen osakkaiden valitsemisessa, ja naisten tasa-arvo asianajoalalla on naisten mielestä yleisestikin keskimäärin huonompi kuin miesten.

Teetetty tutkimus tuo selvästi esiin myös sen, että alalla on tasa-arvoon ja tiedostamattomiin ennakkoluuloihin liittyviä kehittämiskohteita: alan sisäinen maailma näyttäytyy miehille ja naisille varsin erilaisena. Miesten mielestä esimerkiksi etenemismahdollisuudet ovat alalla varsin hyvät, mutta naisten mielestä huonommat. Toisenlaisiakin tuloksia näkyi: naisia kannustetaan aktiivisesti perhevapaille, mutta miehiä ei. Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola aikoo ryhtyä toimiin, jotta konservatismi saadaan kuriin.

– Haluamme ehdottomasti lisätä asianajotoimistojen tietoisuutta paitsi tasa-arvosta myös alalla työskentelevien tiedostamattomista ennakkoluuloista, joilla saattaa olla vaikutusta esimerkiksi naisten uralla etenemiseen ja osakkuuteen. 

Asianajajaliiton tavoitteena on myös kannustaa alan sisäisen diversiteetin lisäämiseen, koska oikeudenhoidon ala on varsin homogeeninen ja valkoinen. 

– Tarkoitus on luoda uusia toimintamalleja ja käytäntöjä, jotta asianajoala säilyy houkuttelevana myös tuleville sukupolville. Tämän vuoden teemamme on vastuullisuus ja haluamme toteuttaa sitä aktiivisesti joka tasolla, Ruohola kiteyttää.

Linkki tutkimusaineistoon

Lisätiedot:

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola, p. 010 320 8441, jarkko.ruohola@lrhto.fi
Viestintäjohtaja Sari Krappe, p. 040 562 0040, sari.krappe@asianajajaliitto.fi