KHO arvioi voidaanko lasta kuulla suullisesti lastensuojeluasiassa ilman hänen avustajansa läsnäoloa

18.12.2019 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

KHO:2019:163 Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen – Suullinen käsittely hallinto-oikeudessa – Lapsen kuuleminen suullisessa käsittelyssä – Käsittelyratkaisu lapsen kuulemisesta ilman tämän avustajaa – Hallinto-oikeuden menettelyn virheellisyys

Hallinto-oikeus toimitti huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa asiassa suullisen käsittelyn. Lapsen avustaja ilmoitti haluavansa, että lasta kuullaan suullisessa käsittelyssä ja että hän saa olla lapsen kuulemisessa läsnä. Hallinto-oikeus teki käsittelyratkaisun, jonka mukaan lasta kuullaan suullisessa käsittelyssä siten, että paikalla ovat vain hallinto-oikeuden jäsenet. Hallinto-oikeus arvioi, että lapsen kuuleminen tällä tavoin oli tarpeen lapsen itsenäisen mielipiteen varmistamiseksi lastensuojelulain 86 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Suullisen käsittelyn toimitettuaan hallinto-oikeus hyväksyi huostaanottohakemuksen ja lapsen sijoituksen sijaishuoltoon.

Lastensuojelulain 86 §:n 2 momentin sanamuodosta tai lastensuojelulain säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä (HE 256/2006 vp) ei suoraan käy ilmi, onko lainsäätäjän tarkoituksena ollut, että lasta voitaisiin kuulla henkilökohtaisesti myös ilman hänen avustajansa läsnäoloa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lasta henkilökohtaisesti tuomioistuimessa kuultaessa lähtökohtana on, että lapsen avustaja on läsnä lasta kuultaessa. Ottaen huomioon lastensuojelulain 86 §:n 2 momentin tarkoitus, tuomioistuin voi kuitenkin perustellusta syystä arvioida, että kuuleminen tulee lapsen suojaamiseksi tai hänen itsenäisen mielipiteensä varmistamiseksi toteuttaa siten, että myöskään lapsen avustaja ei ole läsnä lasta kuultaessa. Näin toimiessaan tuomioistuimen tulee ilmoittaa menettelyn perusteet asianosaisille ja kirjata ne myös käsittelyratkaisuun.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallinto-oikeus oli menetellyt virheellisesti, kun hallinto-oikeus ei ollut tiedustellut tuolloin 13-vuotiaan lapsen mielipidettä hänen kuulemisessaan käytettävästä menettelystä ennen käsittelyratkaisun tekemistä. Hallinto-oikeuden käsittelyratkaisusta ei myöskään käynyt ilmi seikkoja, joiden vuoksi avustaja ei olisi saanut olla läsnä lasta kuultaessa.

Kun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsen mielipide huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta oli hallinto-oikeudessa selvitetty, lapsen kuulemisen pääkohdat oli kuulemisen jälkeen selostettu asianosaisille, tallenne kuulemisesta oli toimitettu lapsen ja äidin avustajille suullisen käsittelyn jälkeen ja se, että lapsen edun mukaista ei ollut toimittaa asiassa uutta suullista käsittelyä, päätöstä ei ollut syytä hallinto-oikeuden virheellisen menettelyn vuoksi kumota ja asiaa palauttaa hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa ei ollut myöskään tarvetta asian selvittämiseksi toimittaa uutta suullista käsittelyä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Avainsanat