THO: Kuluttajaluottosopimusta ei oltu annettu velalliselle asianmukaisesti. Korkovaatimus hylättiin.

13.8.2019 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

THO 2019:8 Velkomus Oikeudenkäyntimenettely – Selvästi perusteeton vaatimus Kuluttajansuoja Kuluttajaluotto – Korko – Viivästyskorko Euroopan unionin oikeus

Vastaaja oli täyttänyt limiittiluottoa koskevan lainahakemuksen luotonantajan tarjoamassa sähköisessä lainapalvelussa. Hän oli saanut tietoonsa ja hyväksynyt pdf-muodossa olevat luoton yleiset sopimusehdot ja täytetyn “Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot” -lomakkeen kaksi kertaa lainapalvelussa lainahakemusta täyttäessään. Luotonantajan hyväksyttyä lainahakemuksen siitä oli ilmoitettu vastaajalle lainapalvelussa ja tekstiviestillä. Vastaaja oli vahvistanut lainahakemuksen tekstiviestillä. Tämän jälkeen sopimus oli syntynyt. Sopimuksen synnyttyä luottosopimus, luoton yleiset sopimusehdot ja täytetty “Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot” -lomake olivat olleet saatavilla lainapalvelussa vastaajalle ilmoitetussa “Omat lainat” -osiossa.

Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko luotonantaja, joka oli myynyt saatavan kantajalle, huolehtinut siitä, että vastaaja oli saanut pysyvällä tavalla tiedot, jotka luotonantaja on ennen luottosopimuksen tekemistä velvollinen antamaan, sekä luottosopimuksen.

Kantajan esittämän luotonhakuprosessin kuvauksen mukaan vastaajalle ei ollut luottosopimuksen synnyttyä toimitettu sähköpostitse tai tekstiviestillä luottosopimusta tai tietoa siitä, miten tai missä luottosopimus oli saatavilla. Luottosopimus oli ollut saatavilla ainoastaan lainapalvelussa ja luottosopimuksen saaminen nähtäväksi oli edellyttänyt, että vastaaja kirjautuu lainapalveluun ja siellä “Omat lainat” -sivulle. Luotonantajan lainapalvelu ei ollut kantajan ilmoituksen mukaan ohjannut vastaajaa ennen sopimuksen tekemistä tallentamaan tai tulostamaan sopimusehtoja, vaikka käytetty teknologia sinänsä oli mahdollistanut ehtojen tallentamisen ja tulostamisen. Hovioikeus katsoi, ettei kantaja ollut osoittanut vastaajan saaneen kuluttajaluottosopimusta haltuunsa pysyvällä tavalla kuluttajansuojalain 7 luvun 17 §:n mukaisesti. Kantajalla ei ollut oikeutta periä vastaajalta kuluttajansuojalain 7 luvun 17 §:n 3 momentissa tarkoitettuja korkoa tai maksuja.

Avainsanat