Oikeusavun palkkioasetus oli ristiriidassa lain kanssa, avustajalla aina oikeus kohtuulliseen palkkioon

Maahanmuuttovirasto oli hylännyt
turvapaikanhakijan hakemuksen ulkomaalaislain 101 §:ssä tarkoitetulla
tavalla ilmeisen perusteettomana. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja
totesi, että hakemuksen on katsottava olleen ilmeisen perusteeton.
Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen
(palkkioasetus) 7 a §:n 2 momentin mukaan asiakohtainen palkkio
hallinto-oikeudessa ilmeisen perusteettoman hakemuksen kohdalla on 400
euroa.

Asiamies oli vaatinut hallinto-oikeudessa palkkiota
1 300 euroa sillä perusteella, että hallinto-oikeudessa toimitetun
suullisen käsittelyn vuoksi asia oli laadultaan ja laadultaan erityisen
vaativa. Tällöin sovellettavaksi tulisi palkkioasetuksen 7 a §:n 1
momentti. Hallinto-oikeus katsoi, että palkkioasetuksen sanamuoto ei
mahdollistanut 400 euroa korkeamman palkkion maksamista.

Korkein
hallinto-oikeus totesi, että oikeusapulain 17 a §:n mukaan avustajalle
vahvistetaan kohtuullinen asiakohtainen palkkio. Toisaalta
palkkioasetuksen 7 a §:n 2 momentin sanamuoto ei esillä olevassa
tilanteessa mahdollistanut 400 euroa suuremman asiakohtaisen palkkion
maksamista. Kyseessä olevan asian laadun ja laajuuden vaatima työpanos
huomioon ottaen palkkioasetuksen 7 a §:n 2 momentin soveltaminen
johtaisi tässä tapauksessa kohtuuttoman matalan palkkion vahvistamiseen
avustajalle ja siten ristiriitaan oikeusapulain 17 a §:n kanssa.
Ristiriitaa ei ollut mahdollista poistaa palkkioasetuksen tulkinnalla.

Korkein
hallinto-oikeus jätti palkkioasetuksen 7 a §:n 2 momentin tässä
yksittäistapauksessa soveltamatta perustuslain 107 §:n nojalla. Asia
tuli avustajalle asiasta hallinto-oikeudessa aiheutuvan työmäärän
perusteella rinnastaa laadultaan ja laajuudeltaan erityisen vaativaan
asiaan. Korkein hallinto-oikeus vahvisti, että avustajalle tuli
oikeusapulain 17 a §:n perusteella maksaa hallinto-oikeudessa
suoritetuista toimenpiteistä vaadittu 1 300 euron palkkio.