Ylpeästi ihmisoikeuksien puolella

Suomen Asianajajaliitto on Helsinki Priden virallinen yhteistyökumppani. Minusta se on hieno asia. Yhteistyökumppanuuksien julkaisun aikaan mediassa käytiin keskustelua siitä, mitkä tahot soveltuvat virallisiksi yhteistyökumppaneiksi ja mitkä eivät. Itse ajattelen, että asianajajille yhteistyökumppanuus soveltuu erityisen hyvin, sillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien, kuten kaikkien muidenkin ihmisoikeuksien, edistäminen on ammattikuntamme asia.

Vuonna 2020 julkaistun Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan vain 8 prosenttia suomalaisista sateenkaari-ihmisistä kertoo voivansa olla täysin avoin seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään työpaikallaan. Samaan tutkimukseen vastanneista sateenkaari-ihmisistä 84 prosenttia kertoi jättäneensä ilmoittamatta poliisille edellisestä kokemastaan viharikoksesta. Tavanomainen syy ilmoituksen tekemättä jättämiselle on se, että uhrit pelkäävät tulevansa syrjityksi rikosprosessissa.

Tutkimuksen lukujen valossa uskallan arvella, että moni asiakkaistamme pelkää myös meidän asianajajien asennetta seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumista kohtaan. Pelko tulla syrjityksi on iskostunut vähemmistöön kuuluviin niin, että turvallisessakin ympäristössä koetaan paremmaksi vaieta.

Alamme näyttäytyy ulospäin varmasti varsin konservatiivisena. Vaikutelma syntynee siitä, että hoidamme virallisia ja vakavia asioita näyttäen virallisilta ja vakavilta. Asiakkaamme voivat epäillä, että myös ajattelumme on konservatiivista. Tämähän ei useinkaan pidä paikkansa, sillä jokainen meistä, joka asiakasrajapinnassa työskentelee, on omalla tavallaan ihmisen kohtaamisen ammattilainen.

Uskon, että emme tosiasiallisesti syrji ketään asiakkaistamme sukupuolen, seksuaalisuuden tai minkään muunkaan yksilön ominaisuuden vuoksi. Se, minkä itse tiedämme toiminnastamme, on syytä viestiä ulospäin ja sitä tavoitetta Helsinki Priden yhteistyökumppanuus palvelee.

Kun minulta kysytään, millaisia juttuja hoidan, vastaan usein hoitavani tavallisten ihmisten tavallisia asioita. Täsmennän vastaustani sillä, että juttukanta koostuu pääosin rikos- ja perheoikeudesta. Asiakkaikseni siis päätyy hyvin moninaisia ihmisiä moninaisissa elämäntilanteissa. Onkin tärkeää, että asianajajajana pyrin kohtaaman asiakkaani vailla ennakkoluuloja. Koen tärkeäksi myös sen, että asiakkaani kokisivat turvalliseksi kertoa minulle omasta elämästään ilman pelkoa siitä, etten esimerkiksi hyväksyisi asiakkaani seksuaalisuutta tai sukupuolta.

Omassa työskentelyssäni olen yrittänyt pitää mielessä sen, ettei asiakkaista tule tehdä oletuksia. En esimerkiksi ikinä oleta asiakkaani oletetun sukupuolen perusteella mitään hänen puolisonsa sukupuolesta. En kysy keneltäkään, jota en tunne, hänen vaimostaan tai miehestään, vaan käytän neutraalia puoliso-sanaa. Oikeusapuhakemukseen tarvitaan tieto siitä, asuuko hakija yhden vai useamman aikuisen taloudessa. Tätä toimistollani kysytään: onko taloudessa muita aikuisia vai asutko yksin.

Uskon, että asianajajat haluavat tarjota hyvää palvelua asiakkailleen. Jokainen voisikin hetkeksi pysähtyä pohtimaan sitä, kuinka varmistaa sen, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat asiakkaat tuntevat olonsa turvalliseksi.

Hyvää lähestyvää Pride-viikkoa kaikille!