Oikeuspoliittisten keskustelujen kevät

Viimeinen vuosi on ollut Asianajajaliiton oikeuspoliittisessa työssä poikkeuksellisen aktiivista aikaa. Lähestyvien vaalien vuoksi pohdimme hyvissä ajoin oikeuspoliittisten tavoitteidemme kärkiä. Olisi paljon asioita, joita haluaisimme edistää. Jos toiveiden tynnyrillä ei ole pohjaa, kaikki sekoittuu yhdeksi massaksi, josta mikään ei jää mieleen.

Oikeuspoliittisten tavoitteidemme kärjet ovat asianajajien ja asianajolaitoksen itsenäisen ja riippumattoman aseman turvaaminen perustuslaissa, asianajajalain kokonaisuudistus, oikeusturvan saatavuuden varmistaminen mm. oikeusavun tulorajoja ja oikeusapupalkkiota korottamalla sekä oikeudenkäyntien sujuvoittaminen ja nopeuttaminen. Näitä teemoja on käsitelty lukuisissa keskusteluissa niin poliitikkojen, oikeusministeriön kuin muiden oikeudenhoidon toimijoiden kanssa. Tapasimme suurimmat puolueet keväällä 2022 ja lakivaliokunnan tammikuussa 2023 yhdessä Tuomioistuinviraston ja valtakunnansyyttäjän toimiston edustajien kanssa. Eduskuntavaaliehdokkaita ja myöhemmin tehtäväänsä valittuja kansanedustajia on myös lähestytty päättäjäkirjeellä.

Asianajajaliitto oli ensimmäistä kertaa asiantuntijana kuultavana hallitusneuvotteluissa.

Asianajajaliitto oli ensimmäistä kertaa asiantuntijana kuultavana hallitusneuvotteluissa. Siitä kiitos kuuluu liiton pitkäjänteiselle oikeuspoliittiselle työlle. Osallistuin kahteen kuulemistilaisuuteen, joissa käsiteltiin oikeusprosessien kehittämistä sekä oikeuden saatavuutta oikeudenkäyntikulujen ja oikeusavun näkökulmasta. Keskustelut olivat hyviä. Erityisesti oikeusavun tulorajojen ja oikeusapupalkkion korottaminen oli kaikkien kuultavien näkemyksen mukaan tärkeää. Asiantuntevan avun saaminen on vaikeutunut palkkion alhaisen tason vuoksi, mikä on oikeusturvaongelma. Oikeusministeriön hallitusneuvotteluja varten tekemiin laskelmiin sisältyi oikeusavun tuntipalkkion korottaminen kymmenellä prosentilla. Se jää kauaksi liiton 175 euron tavoitteesta, mutta olisi tietysti ollut askel oikeaan suuntaan.

Lopputuloksena hallitusohjelmaan ei sisälly asianajajalain kokonaisuudistusta eikä oikeusapupalkkion korottamista. Asianajajalain kokonaisuudistuksen osalta jatkamme keskusteluja oikeusministeriön kanssa – myös ministeriö sekä oikeuskansleri ovat pitäneet kokonaisuudistusta välttämättömänä. Oikeusapupalkkion korottamisen osalta olemme kannustaneet Asianajajaliiton paikallisosastoja ottamaan yhteyttä oman alueensa kansanedustajiin – työ jatkuu tältäkin osin.

Kevään aikana työnsä on aloittanut oikeusministeriön perustama oikeusvaltion takeet ja oikeuslaitoksen kehittäminen -työryhmä, jonka jäsen olen. Perustuslain muuttamista koskevat kysymykset ovat tämän työryhmän työssä mukana. Keskustelut oikeusprosessien kehittämisestä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa jatkuvat puolestaan elokuussa, kun tapaamme korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppäsen koolle kutsumassa tilaisuudessa.

Liitto-pääte Asianajajaliiton nimessä johdattaa ajatukset virheellisesti ammattiliittoon ja edunvalvontajärjestöön.

Kautta vuosien oikeuspoliittisessa työssä eräänlaiseksi ongelmaksi on nähty liiton nimi, Asianajajaliitto. Liitto-pääte johdattaa ajatukset väistämättä ammattiliittoon ja edunvalvontajärjestöön. Ajatusta nimen muuttamisesta on pyöritelty hallituksen strategiakokouksissa. Nimenmuutoksesta käytiin alustava keskustelu tammikuun valtuuskunnan kokouksessa, ja hallitus toi nimenmuutoksen päätösasiana kesäkuussa Joensuussa kokoontuneelle valtuuskunnalle. Hallituksen esitys oli, että uusi nimi olisi Suomen Asianajajat, ruotsiksi Finlands Advokater. Koska nimi on kirjattu sääntöihin, muutos vaatisi taakseen 4/5 enemmistön. Sitä ei tässä vaiheessa saavutettu, mutta muutosta kannatti yli puolet valtuuskunnan jäsenistä.

Miksi nimeä tulisi muuttaa? Mielikuva ammattiliitosta on nimen perusteella vahva. Vaikka ehdotettu uusi nimi voi johtaa samaan suuntaan, se on kuitenkin selvästi liitto-päätteistä nimeä neutraalimpi. Ehdotettu nimi on modernimpi. Valtuuskunnan keskusteluissa tuli esille myös se näkökulma, että nuorten kollegojen mielestä Suomen Asianajajat lisäisi yhteenkuuluvuutta enemmän kuin nykyinen nimi. Asianajajaliitto on siellä jossain. Suomen Asianajajat olemme me kaikki.

Ehdotettu nimi ei ole maata mullistava eikä ongelmaton. Kun nimessä on kuitenkin oltava sana asianajaja jollakin tavoin, vaihtoehdot ovat vähissä. Pelkkä nimi Asianajajat sekoittuu substantiiviin asianajajat ja niiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Asianajajakunta puolestaan viittaa enemmän ammattikuntaan eikä sisältäisi liiton toimistoa. Nimen täytyy toimia kaikissa yhteyksissä ja olla viestinnällisesti käyttökelpoinen. Keskustelu tästäkin aiheesta jatkuu.

Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista kesää!