Neljään vuoteen mahtui sekä poikkeusaikoja että perustyötä

Nelivuotinen puheenjohtajakauteni Suomen Asianajajaliitossa päättyi perjantaina 7.6.2024. Neljä vuotta on pitkä aika, joka jälkikäteen ajatellen on mennyt käsittämättömän nopeasti. Tulin valituksi puheenjohtajaksi keskellä koronaa pidetyssä etäkokouksessa. Valinta oli varsin koruton, jatkoin kokouksen jälkeen toimeksiantotyötä kuten muinakin päivinä. Juhlan tuntua toi kukkakaupan lähetti, joka toi Asianajajaliitolta kauniit kukat. Perhe vei minut illalla syömään Näsinneulaan.

Korona hallitsi puheenjohtajakauteni ensimmäistä puoltatoista vuotta. Pohdimme, miten ohjeistamme asianajajia. Asianajajaliitto oli ensimmäinen, joka keräsi kootusti eri tuomioistuinten ja viranomaisten tiedotteita ja ohjeita liiton verkkosivuille yhteen paikkaan. Kaikki kokoukset, niin kotimaiset kuin kansainväliset, pidettiin etäyhteydellä. Asiat tulivat hoidettua, mutta henkilökohtaiset kohtaamiset jäivät puuttumaan. Meistä kukaan ei kaipaa niitä aikoja.

Uudet toimitilat ja ensimmäinen kutsu hallitusneuvotteluihin

Sen ajan ja tämän päivän välissä on ajanjakso, jolloin arkisen perustyön lisäksi saimme uuden pääsihteerin, toimme valtuuskunnan käsiteltäväksi sääntelyuudistuksen, ostimme ja remontoimme ensimmäiset omat toimitilat, digitoimme arkistomme, uudistimme sähköisen asioinnin ja taloushallinnon, uudistimme hallituksen suorittaman yleisvalvonnan prosesseja, teimme historiamme suurimman brändikampanjan televisiosta Hesarin etusivulle asti, edistimme oikeudenhoidon työtapareformia, lanseerasimme koulutuksen kausikortit, loimme ja tiivistimme suhteita poliittisiin päättäjiin ja saimme ensimmäistä kertaa kutsun tulla kuultavaksi hallitusneuvotteluihin. Nämä ja paljon, paljon muuta on kuluneisiin vuosiin mahtunut.

Asianajajaliitto huolehtii parhaiten asianajajista ja heidän toimintaedellytyksistään huolehtimalla lakisääteisistä tehtävistään ja vaikuttamalla oikeuspolitiikkaan.

Suomen rajojen ulkopuolella Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Pidimme ensimmäisen Teams-palaverin Ukrainan kansallisen asianajajaliiton kanssa kaksi viikkoa sodan alkamisen jälkeen. Tuemme liittoa edelleen käytettävissä olevin keinoin, muun muassa Defensor Legisin toinen Ukraina-erikoisnumero ilmestyi alkuvuodesta. Oikeudellinen tulokulmamme hyökkäyssotaan on saanut laajalti arvostusta.

Annamme asiantuntemuksemme yhteiskunnan hyväksi

Oikeuspoliittinen työmme on erittäin tärkeää. Tuomme sitä kautta esille oikeudenhoidon kehitystarpeita ja annamme asiantuntemuksemme koko yhteiskunnan hyväksi. Pidämme esillä asianajajien asemaan, itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen liittyviä seikkoja sekä suojaamme kaikin keinoin asianajosalaisuutta.

Kansainvälinen yhteydenpito on tärkeä osa liiton toimintaa. Se tapahtuu osallistumalla kokouksiin, joihin osallistuvat kollegat myös toisista maista. Jos jäämme yksin, olemme yksin. Toiminnan kehittäminen ja uusien ajatuksien saaminen edellyttää vuorovaikutusta, ajatusten vaihtoa ja pohdintaa.

CCBE eli Euroopan asianajajaliittojen neuvosto on kansainvälisen työmme ydin. Sen toiminta on myös tärkeää oikeuspoliittisen vaikuttamisen kannalta. Lainsäädäntöön vaikuttaminen tapahtuu tosiasiassa suurelta osin EU:n tasolla. Kansallisesti asioihin vaikuttaminen on hyvin rajallista sen jälkeen, kun sääntely on EU-tasolla hyväksytty. Sen vuoksi olen erityisen ilahtunut siitä, että moni kollega käyttää aikaansa ja asiantuntemustaan myös CCBE:n valiokuntatyöhön.

Toukokuu on perinteisesti aktiivista kansainvälisten kokousten aikaa. Tänä vuonna saimme kuulla huolestuttavia uutisia asianajajien itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen kajoavista hankkeista. Olemme tottuneet käyttämään esimerkkeinä Puolaa ja Unkaria, mutta uhka on todellinen myös mm. Kanadassa, Skotlannissa ja Uudessa-Seelannissa. Myös asianajosalaisuutta haastetaan enenevässä määrin. Nämä kysymykset ovat asianajajien itsenäisyyden ja riippumattomuuden sekä asiakkaidemme suojan kannalta elintärkeitä.

Asianajajaliitolla on lakisääteinen valvontatehtävä

Niin ikävältä kuin valvonta voi joskus tuntua, sen asianmukainen hoitaminen ja myös riittävä resursointi on välttämätöntä. Asianajajaliitolla on lailla perustettuna yhteisönä lakisääteinen valvontatehtävä, ja jos se ei hoida sitä niin, että asianajajat muodostavat ammattitaitoisen ja eettisesti toimivan oikeudenhoidon kiinteän osan, se epäonnistuu tehtävässään. Asianajajaliiton olemassaolon oikeutus tulee siitä, että hoidamme velvoitteemme.

Asianajajaliitto huolehtii parhaiten asianajajista ja heidän toimintaedellytyksistään huolehtimalla lakisääteisistä tehtävistään ja vaikuttamalla oikeuspolitiikkaan. Vain sillä tavoin Asianajajaliitto voi säilyttää erityisasemansa myös jatkossa. Luottamustehtävissä toimivien on erityisen tärkeä vaalia sitä roolia ja huolehtia, että itsenäinen ja riippumaton asemamme on turvattu myös jatkossa.

Olen vilpittömän kiitollinen siitä luottamuksesta, minkä johdosta olen saanut toimia puheenjohtajan tehtävässä neljä vuotta. Vuodet ovat ottaneet paljon, mutta antaneet sitäkin enemmän. Toivotan onnea ja menestystä seuraajalleni Eero-Pekka Uotilalle sekä kaikille luottamustehtäviin valituille tärkeässä työssänne!