Mitä taitoja juristi tarvitsee menestyäkseen asianajajana?

Sain mahdollisuuden osallistua oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen arviointiin, joka on ollut käynnissä 2020–2021 Karvin (Kansallisen koulutuksen arviointikeskus) toteuttamana. Tämä vei luonnollisesti pohtimaan, mitä odotuksia asianajomaailmassa kohdistuu valmistuviin nuoriin juristeihin. Monia asioita tulee mieleen, mutta miten paljon meidän odotuksillemme voidaan koulutuksen suunnittelussa antaa yksittäistä painoarvoa? Oikeustieteen tutkinto on yleistutkinto, josta valmistutaan moninaisiin tehtäviin. Moni opiskelija tutustuu asianajoalaan jo opiskelun ohessa asianajotoimistojen trainee-tehtävissä, mikä on erittäin hyvä tapa oppia tämän alan erityispiirteistä.

Pystymme digitaalisessa maailmassa vaivattomasti hankkimaan tietoa eri lähteistä ja sitä tulee paljon pyytämättäkin. On kansallinen sääntely, EU-sääntely, eri ammattiryhmien sisäiset ohjeistukset, oikeuskäytäntö jne. Viime päivinä lehtien kommentti- ja mielipidekirjoituksissa on silmiini osunut useampi tuskastunut puheenvuoroja siitä, miten selvitä sääntelyviidakon, suorastaan ”myrskyn” keskellä. Toki samaan aikaan tiedostamme, että sääntelyn taustalla on yleensä tärkeä tavoite ja sääntelyn kanssa on yritettävä toimia.

Ratkaisukyky – tämä on ominaisuus, jonka haluaisin nostaa esiin ja joka on mielestäni tärkeä ominaisuus juristille kuin juristille alasta riippumatta. Ratkaisukyvyllä en tarkoita oikeustapauksen ratkaisemista, vaan kaikkia niitä tilanteita, joissa risteävien ja ristiriitaistenkin säädösten, moninaisten olosuhteiden ja epävarmojen faktojen valossa luovitaan kaikkea tietoa soveltaen johtopäätökseen, jonka uskaltaa sanoa ääneen ja ehdottaa ratkaisuksi, tai ainakin seuraavaksi askeleeksi kohti lopullista ratkaisua. Tunnustan, tämä ei ole helppoa. Tärkeää on, ei vain oikeustieteellisessä koulutuksessa vaan myös työpaikoilla, auttaa ja tukea nuoria juristejamme löytämään ratkaisuehdotuksia ja ratkaisuja.

Hieman samaa teemaa sivuten, pohdimme myös Asianajajaliiton koulutusvaliokunnassa viime keväänä, miten voisimme auttaa nuoria tai ketä tahansa, joka haluaa harjoittaa asianajajan ammattia yrittäjänä. Teimme listaa, mitä yrittäjäksi ryhtyvän tulee tietää ja hallita asianajoyritystoiminnan järjestämisessä. Listasta tuli ehkä yllättävänkin pitkä. Vain esimerkkejä mainitakseni yhtiöoikeus, kirjanpito, verotus, työelämän juridiikka, johtaminen, kuluttajansuoja/etämyynti, rahanpesu, gdpr, tietoturva – unohtamatta palveluiden markkinointia sosiaalisen median ja hakukoneoptimoinnin avulla. Vaikka taustalla olisi pitkä työkokemus juristina asianajotoimistossa tai lakitoimistossa, näitä kysymyksiä ei yleensä joudu kohtaamaan yrityksen toiminnan järjestämisen näkövinkkelistä.

Asianajajaliiton koulutussuunnitteluun otettiin siten tavoitteeksi järjestää tiivis koulutuspaketti yrittäjyystaidoista, ja sellainen on tulossa. Hieman tämä voi tuntua ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” -ajattelulta, mutta itse ainakin olisin mieluusti ottanut annettuna tällaisen tietopaketin ja käyttänyt säästyvän ajan asiantuntijatehtäväni hoitamiseen.