19.1.2021

Media-asianajajan työkentältä

Asianajajaliitto aloitti vuoden alusta media-asianajajatoiminnan ja nimesi Liisa Pellisen ja allekirjoittaneen ensimmäisiksi media-asianajajiksi. Asianajajaliiton tiedotteessa tehtäväkenttäämme kuvattiin seuraavasti: ”Media-asianajajien tarkoitus on kertoa asianajotoiminnasta sekä avata yleisimpiä oikeudenhoitoon, puolustukseen ja riidanratkaisuun liittyviä kysymyksiä. Heidän tehtävänään on myös valottaa ihmisläheisesti ja yleistajuisesti, mikä asianajajien rooli on suomalaisessa oikeudenhoidossa, miksi kaikilla syytetyillä on oikeus ammattimaiseen puolustukseen, mitä erilaisia työkaluja voi käyttää riitatilanteissa ja missä asioissa asianajajan puoleen kannattaa kääntyä.” Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Näen media-asianajajatoiminnan ennen kaikkea mahdollisuutena korostaa asianajajan työn palveluluonnetta ja hälventää alaan liittyviä tv-sarjojen ja kirjojen synnyttämiä osin virheellisiä mielikuvia: asianajajat ajavat tavallisten ihmisten ja yritysten asioita tiukkojen eettisten standardien ja arvojen, kuten luottamuksellisuuden, esteettömyyden ja kunniallisuuden, ohjaamina. Asianajajan ammatti on meille asianajajille aidosti ylpeyden aihe, olemmehan sloganimme mukaisesti oikeusvaltion turvaajia. Tämän kuvan toivoisin enemmän näkyvän myös julkisuudessa asianajajista ja heidän työstään puhuttaessa.

Samalla pidän hyvin tärkeänä, että mediassa on saatavilla oikeaa tietoa oikeusjärjestelmäämme ja eri asemassa olevien ihmisten ja yritysten oikeuksiin liittyen. Kaikkia elämänalueita koskettavan sääntelyn alati lisääntyessä ja sosiaalisen median synnyttämän infovyöryn alla on usein vaikeaa nähdä metsä puilta, ja on hienoa, jos media-asianajajatoiminnan myötä kuvaa voidaan selkeyttää. Ajattelen, että ideaalitilanteessa toimimme eräänlaisina faktojen tarkistajina, ja korjaamme virheellisiä väittämiä tai oletuksia.

Sosiaalinen media ei itseni kaltaiselle 70-luvun lapselle ole vieläkään se luontevin paikka näkyä ja kuulua. Silti tunnustan auliisti sen tosiasian, että se on erityisesti viime vuosien aikana tullut erottamattomaksi osaksi asianajajienkin työympäristöä. Asianajaja Jaakko Lindgren totesi jo vuonna 2014 Lakimiesuutisten haastattelussa osuvasti, että ”se, ettei hyödyntäisi lainkaan sosiaali-sen median palveluja, on mielestäni sama kuin katsoisi maailmaa vain toisella silmällä”. Tiedon jakaminen ja keskustelu ajankohtaisista aiheista on huomattavan paljon helpompaa sosiaalisen median kanavien kautta. 

Elävä esimerkki edellä sanotusta oli ensimmäinen media-asianajajana vastattavakseni tullut kysymys, joka liittyi Yhdysvaltain väistyvän presidentin Donald Trumpin oikeudellisina neuvonantajina profiloituneiden Rudy Giulianin ja Sidney Powellin toiminnan arviointiin suomalaisessa kontekstissa. Kysyjä lähestyi meitä media-asianajajia Twitterissä ja kysyi, olisiko tällainen toiminta, eli ymmärtääkseni tietoisen disinformaation levittäminen, mahdollista Suomessa ja miten siihen suhtauduttaisiin. Vastasin kysyjälle viittaamalla hyvää asianajajatapaa koskeviin ohjeisiin ja niiden asianajajakunnalle asettamaan yleiseen velvollisuuteen kunnioittaa lakia ja oikeutta, ja totesin tuollaisen toiminnan olevan tämän yleisen oikeusvaltioperiaatteen vastaista. Toki huomautin jatkovastauksessani, että yksittäisten tapausten arviointi kuuluu Suomessa Asianajajaliiton valvontalautakunnan arvioitavaksi. Uskon vilpittömästi, että missään muussa mediassa tai kanavassa kuin Twitterissä näin ytimekkään ja samalla informatiivisen vastauksen antaminen tuskin olisi ollut mahdollista.

Itse tulen media-asianajajana näkymään lähinnä Twitterissä ja LinkedInissä, mutta olen toki mielelläni myös perinteisen median käytettävissä. Vastaavasti media-asianajajakollegani Liisa Pellinen pitää ”vastaanottoaan” edellä mainittujen lisäksi myös Facebookissa ja Instagramissa. Varsinaista työnjakoa meillä ei ole sovittuna, mutta luonnollisesti omat praktiikkamme, minulla liikejuridiikka ja erityisesti riidanratkaisu ja vastaavasti Liisalla rikosoikeus, tulevat käytännössä jonkin verran vaikuttamaan siihen, millaisiin teemoihin tartumme. Tarkoituksena on myös, että teemme tilaisuuden tullen yhteistyötä mediatuomareiden kanssa, ja selvennämme siten oikeuselämän kiemuroita vähän eri kanteilta.

Asianajajakollegoilta toivon avointa ja positiivista suhtautumista media-asianajajatoimintaan. Otamme myös erittäin mielellämme vastaan ehdotuksia alaa ja oikeuselämää koskettaviksi keskustelunavauksiksi. 

 

Kirjoittaja

Jussi Ikonen

Asianajaja, Asianajajaliiton hallituksen ja eettisen valiokunnan jäsen

Jätä kommentti

  Tilaa  
Ilmoita