Käytännön näkökulmia henkilötodistelun videointiin

Henkilötodistelun videotallentaminen otetaan Tuomioistuinviraston mukaan käyttöön Suomessa arviolta vuonna 2025. Sen jälkeen kaikki todistajien kertomukset käräjäoikeudessa videoidaan. Ajatuksena on, ettei todistajia kuulla enää uudestaan livenä hovioikeudessa.

Videotallentamisen idea palvelee tuomioistuinlaitoksen tehokkuutta. Videoimalla käräjäoikeuden kuulemiset voidaan tehostaa hovioikeuskäsittelyä kahdella tavalla: lyhentää hovioikeuden pääkäsittelyitä ja vähentää todistajan poissaolosta aiheutuvia lykkäyksiä. Kolmaskin hyöty on: kuuleminen tallennetaan lähempänä tapahtumia, jolloin muistikuvat ovat todistajapsykologian tutkimusten valossa luotettavampia.

Monia vaikutuksia työhön

Uudistus vaikuttaa monella tavalla käytännön asianajotyöhön. Mainitsen niistä muutamia:

1. Koska videokuuleminen tapahtuu teemoittain, asettaa todistelun teemoittelu suurempia haasteita kuin ennen. Luulen, että palataan vanhaan keskusteluun siitä, miten ja millä tasolla on teemoitettava todisteensa. Olisi suotavaa ottaa tämä kysymys hovioikeuden laatuhankkeen tai vastaavan roolirajat ylittävän keskustelun kohteeksi. Asiaa käsiteltiin lyhyesti Helsingin hovioikeuden ensimmäisessä laatuhankkeessa, joka koski yhteenvetoja. Oma käytännön kokemukseni on, että olin 15 vuotta sitten aika yksin, kun järjestelin todisteeni teemalähtöisesti. Sain myös palautetta tuomareilta, että esitystapa oli hankala. Saa nähdä kuinka nyt käy.
2. Helsingin käräjäoikeuden ja Helsingin Asianajajayhdistyksen keskustelutilaisuudessa 10.2.2023 nousi esille tuomareiden puheenvuoroissa, että he toivovat ylipäätään asianajajakirjelmien kehittymistä siihen suuntaan, että mennään oikeustosiseikat ja todistustosiseikat edellä, kun kirjoitetaan kanteen tai kiistämisen perusteet.
3. Valmisteluistunnoista tulee varmasti tarkempia ja siksi pidempiä. Henkilönäytön suunnittelu ja teemoittelu tulee viemään enemmän aikaa.
4. Huolelliseen asianajoon kuuluu tapaohjeidemmekin mukaan, että todistajia haastatellaan etukäteen. Videoiminen on varmasti ainakin aluksi asia, josta keskustellaan. En kuitenkaan usko, että todistajat erityisesti pelkäävät kuvaamista, ainakaan siviiliasioissa. Olisi varmasti hyvä etukäteen harjoitella (siis tuomarit ja asianajajat) videoimista käytännössä, jotta löydetään mahdollisimman nopeasti sujuvia työtapoja. Pohjoisessa kollegani törmäsi menettelyyn, jossa puheenjohtaja kävi lävitse todistajan kanssa kaikki muistiinpanonsa itse todistamisen jälkeen. Tämä tuntuu aika jäykältä ja aikaa vievältä tavalta. Olisiko parempi tallentaa useammalla laitteella, jotta vältytään epäonnistumisilta?
5. Asianajajan näkökulmasta on edelleen samat haasteet, kun ennenkin: miten saada todistajasta irti sama kuin etukäteishaastattelussa, miten järjestellä kysymyksensä niin, että ne jäävät mieleen mahdollisimman hyvin ja miten varmistaa, että ratkaisija kuuli ja ymmärsi kuulemisen keskeisen sisällön. Kuulustelun rytmitys: vapaa kerronta, avoimet kysymykset, vastakuulustelun johdattelevat kysymykset ja nk. korjaussarja, on entistä tärkeämpää. Kun samoja kysymyksiä ei (enää koskaan) pääse esittämään, on patteristoa käräjäoikeudessa suunniteltava entistä tarkemmin, ja mietittävä jo tässä vaiheessa, mitä kysyisi hovissa, jos asia sinne etenisi.
6. Kun aikataulutetaan, voi olla, että tunti per todistaja ja viisi todistajaa päivässä ei enää ole lähtökohta käräjäoikeudessa. Siirrytäänkö miettimään, että teema tai kaksi per päivä on sopiva määrä? Teemalähtöinen kuulustelu on vaikeasti yhdistettävissä siihen, että yhtä todistajaa vaivataan vain kerran yhden päivän aikana. Aikatauluttamisessa on myös varauduttava siihen, että jo kuullun todistajan uudelleen kuulustelu käräjäoikeudessa voi yleistyä, kun hovissa pääsääntö on, ettei kuulla.
7. Tallenteet on tilattava aina, kun näyttökysymys on riitainen. Niitä tarvitaan jo valituksen harkintaa varten.
8. Hovioikeudessa katsotaan tallenteet alkuun, jos todistajaa kuulustellaan uudelleen jostakin. Se on nykyistä parempi lähtökohta.
9. Kun uudet kysymykset tulevat käytännössä olemaan kiellettyjä, tulee vääntöä siitä, mitä tarkalleen ottaen kysyttiin käräjäoikeudessa. Täytyy toivoa, ettei hovi valitse liian tiukkaa linjaa, koska häviö käräjäoikeudessa on voinut johtua huonoista tai vääristä kysymyksistä kuultavalle käräjäoikeudessa. Toisaalta vasta käräjäoikeuden tuomion jälkeen tiedetään, mitkä olisivat olleet oikeat kysymykset. Varsinkin vastakuulustelun osalta ei ole asianajajan sopivaa avata kysymyksiä etukäteen, silloinhan yllätysmomentti katoaa.
10. Lisäkysymykset hovioikeudessa ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Sellaisia saa esittää, mikäli on perusteltua olettaa, että saadaan esille uusia faktoja, joilla on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Kynnys lisäkysymysten sallimiseen on säädetty matalammaksi kuin uusintakuulustelun järjestämiseen. Lisäkysymysten on aina oltava uusia.
11. Uusintakuulustelu tehdään hovissa vain erityisestä syystä. Esimerkiksi jos tallennetta ei ole tai jos tallenne on epäonnistunut. Myös jos tallenne on niin heikkolaatuinen, ettei sitä voi hyödyntää. Jos juttu on muuttunut niin paljon, että kuulustelun relevanssi on menettänyt merkityksensä ja lisäkysymykset eivät auta, voidaan uusintakuulustelu sallia. Uusi vaihtoehtoinen tapahtumien kulku voi myös olla sallimisperuste. Pelkkä väite perättömästä lausumasta tai jonkin seikan poisjättämisestä ei yksin riitä.

Suunnittelu on olennaista

Olennaista kaikkien näiden muutosten osalta on, että tuomarit ja asianajajat salissa – mieluiten hyvissä ajoissa sitä ennen – suunnittelevat yhdessä henkilönäytön vastaanottamista ja videointia niin, että se sujuu ja palvelee kaikkia oikeudenkäyttäjiä sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa.

Uudistus on minusta pitkälti tekninen siviiliprosessin osalta, mutta epäilen, saadaanko siitä se aika- ja kustannushyöty, jota kovasti odotetaan. Pelkään, että hovioikeudessa säästetty aika menee perusteellisemmassa käräjäoikeuskäsittelyssä.

Asianajajien ja tuomareiden yhteisillä koulutuksilla ja laatuhankkeilla on mahdollisuus luoda hyviä yhteisiä menettelytapoja. Toivottavasti näitä keinoja käytetään videotallennuksen käyttöönotossa.

Tähän loppuun vinkkaan kollegoille Asianajajaliiton ajankohtaisesta koulutuksesta, jossa käsitellään juuri tätä aihetta: Henkilötodistelun ajankohtaiset kysymykset 16.3.

Kirjoitus on osa Oikeuvaltion puolustajat -blogisarjaa, jota Asianajajaliitto julkaisee kevään 2023 aikana.