Budjetissa sekä pettymyksiä että positiivista

Syyskausi on käynnistynyt Asianajajaliiton toiminnassa vilkkaasti. On vaikea uskoa, että olemme jo lokakuun puolivälissä – juurihan palattiin kesälomalta. Syksy on perinteisesti hyvin työntäyteistä aikaa asianajajan arjessa ja sama näkyy myös Asianajajaliiton tehtävissä.

Kerroin kesäkuun lopussa julkaistussa blogissani, että viimeinen vuosi on ollut Asianajajaliiton oikeuspoliittisessa työssä poikkeuksellisen aktiivista aikaa. Lähestyvien vaalien vuoksi pohdimme hyvissä ajoin oikeuspoliittisten tavoitteidemme kärkiä. On paljon asioita, joita haluaisimme edistää. Jos toiveiden tynnyrillä ei ole pohjaa, kaikki sekoittuu yhdeksi massaksi, josta mikään ei jää mieleen.

Oikeuspoliittisten tavoitteidemme kärjet ovat asianajajien ja asianajajalaitoksen itsenäisen ja riippumattoman aseman turvaaminen perustuslaissa, asianajajalain kokonaisuudistus, oikeusturvan saatavuuden varmistaminen mm. oikeusavun tulorajoja ja oikeusapupalkkiota korottamalla sekä oikeudenkäyntien sujuvoittaminen ja nopeuttaminen.

Tämä aktiivinen oikeuspoliittinen työ ei kytkeydy pelkästään vaaleihin, vaan se on aina toimintamme keskeisiä painopisteitä. Syksyn alkajaisiksi olemme tavanneet oikeusministeri Leena Meren sekä oikeusministeriön virkakuntaa, lakivaliokunnan sekä yksittäisiä kansanedustajia. Huolemme mm. oikeusapupalkkioiden täysin alimitoitetusta tasosta ja sen aiheuttamasta oikeusturvavajeesta on jälleen kerran kuultu ja jaetaan. Siitä huolimatta valtioneuvoston talousarvioesityksessä vuodelle 2024 yksityisille avustajille maksettaviin oikeusapupalkkioihin esitettävä korotus ei vastaa tasoltaan edes vuosien 2014–2024 elinkustannusindeksin muutosta. Tilanne on kestämätön ja saattaa johtaa siihen, että yhä useampi asianajaja kieltäytyy toimeksiantojen hoitamisesta oikeusavulla, minkä vuoksi moni apua tarvitseva jää vaille ammattitaitoista avustajaa. Oikeusapupalkkiolla on suora yhteys palvelujen saatavuuteen erityisesti muualla kuin suurimmissa kasvukeskuksissa. Tilanteen vaikutukset ovat vakavat ja laajalle ulottuvat.

Positiivista ensi vuoden budjetissa on se, että oikeudenhoitoon on osoitettu lisärahoitusta, jonka avulla pitkiä käsittelyaikoja ja ruuhkia saadaan purettua. Prosessien pitkä kesto on yksi kompastuskivistämme. Lisämäärärahojen lisäksi on edelleen jatkettava keskustelua siitä, miten voimme tehostaa oikeusprosesseja menettelytapoja uudistamalla. Oikeudenhoidon toimijat jatkavat aktiivista keskustelua siitä, miten lähdemme asiaa edistämään. Ensimmäisiä askelia yhteisten pohdintojen tiellä on siis otettu.

Asianajajaliitto osallistuu aktiivisesti myös kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälisen toimintamme kärki on Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi Euroopan asianajajaliittojen neuvoston CCBE:n toiminta. CCBE on aktiivinen toimija suhteessa EU-toimielimiin, meidän äänemme EU:ssa. Asianajajaliitto on aktiivinen toimija CCBE:n ylimmissä päättävissä elimissä, mutta myös valiokunnissa, ja liitolla on niissä kokoomme nähden hyvä edustus. Valiokuntien suomalaisjäsenet ovat mukana myös Asianajajaliiton asiantuntijaryhmien kokoonpanoissa, jotta tieto EU:ssa valmisteltavasta lainsäädännöstä olisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa myös asiantuntijaryhmien käytettävissä kansallisessa oikeuspoliittisessa työssä.

Tänä syksynä järjestettiin Portugalissa ensimmäinen Lisbon Summit Women Leaders in Law -seminaari, johon minulla oli ilo osallistua. Seminaarissa oli parisataa osallistujaa oikeudenhoidon eri aloilta – asianajajia, tuomareita, syyttäjiä ja professoreita. Naisten uralla etenemiseen liittyvät haasteet ovat kaikkialla perin tuttuja: vanhakantaiset asenteet, epätasa-arvoinen työnjako perheessä, työn joustamattomuus sekä kannustuksen ja tuen puute. Vaikka meillä Suomessa tilanne on parempi kuin monissa muissa maissa, meilläkin on vielä paljon tehtävää. Tämä näkyy myös naisten siirtymisessä pois asianajoalalta. Naisten työurat toimialalla ovat selvästi miehiä lyhyemmät. Kun oikeustieteen opiskelijoista valtaosa on naisia, tämä asia on otettava vakavasti myös asianajoalalla.

Näitä ja muita yhteisiä teemoja pohditaan loka-marraskuun vaihteessa International Bar Associationin vuosittaisessa suurkonferenssissa, joka kerää yhteen 6 000–7 000 asianajajaa eri puolilta maailmaa. Tällä kertaa kokoonnumme Pariisiin. Meidän konferenssiohjelmamme sisältää pääosin Bar Issues Commissionin asianajajaliittojen edustajille tuottamaa mielenkiintoista sisältöä ja keskustelutilaisuuksia. Erityisen paljon kansainvälisillä forumeilla puhuttavat nyt asianajajien ja asianajajaliittojen itsenäistä ja riippumatonta asemaa uhkaavat toimet. Siinä työssä myös meidän on oltava valppaina.

Toivotan kaikille työn iloa ja antoisaa syksyä!