Asianajajaliiton hallituksen jäsenen lopputilitys

Valtuuskunnan kevätkokous on jo ovella. Samalla kuusivuotinen pestini Asianajajaliiton hallituksessa ensin varajäsenenä ja sitten jäsenenä lähestyy loppuaan. Tämän toimeksiannon nyt päättyessä on aika tehdä toimeksiantajilleni eli teille hyvät asianajajakollegat lopputilitys siitä, mitä tuli tehtyä ja miltä Asianajajaliiton toiminta näyttää hallituksen jäsenen vinkkelistä.

Hallituksen tehtäväkenttä on laaja. Hoidettavia asioita on paljon. Hallituksen puheenjohtajan tehtävä näyttää osapäivätyöltä, jonka puitteissa tehdään kokopäivätyön työmäärä. Hallituksen jäsenet selviävät 1–2 päivän panoksella kuukaudessa. Hallitus kokoontuu kuukausittain. Kokouksiin osallistumisen lisäksi hallituksen jäsenten tehtäviin kuuluu erilaisia valmistelevia tehtäviä ja useimmiten jonkin valiokunnan johtaminen. Minun osakseni tuli IT-valiokunnan puheenjohtajuus.

Korona-aikana hallituksen kokoukset pidettiin etänä. Koronan helpotettua työskentelyyn on saatu joustavuutta hybridikokouksilla. Hallituksen kokoukset ovat olleet keskustelevia ja rakentavia. Hallituksen jäsenen asemassa minulle on muodostunut tunne siitä, että asioihin on voinut vaikuttaa. Se, että kokoukset on valmisteltu huolellisesti, ei ole tarkoittanut, että asioista ei olisi aidosti päätetty hallituksessa.

Liiton toiminta koki vuosina 2020–2023 perinpohjaisia muutoksia. Hallitus valitsi uudeksi pääsihteeriksi energisen ja asiantuntevan Niko Jakobssonin. Niko pani täytäntöön merkittäviä uudistuksia. Näistä tärkeimpiä olivat toiminnan digitalisaatio sekä uusien toimitilojen hankkiminen, remontointi ja muutto.

Digitalisaatio on tarkoittanut muun muassa asiointiportaali Assin käyttöönottoa, Asianajajaliiton ja valvontalautakunnan toiminnan siirtymistä paperittomaan aikakauteen, koulutusten vakiinnuttamista verkossa toimivassa Asianajaja-akatemiassa ja osastojen taloushallinnon keskittämistä liiton toimistolle. Digitalisaation kannalta ratkaisevat askeleet on otettu, mutta kehittämistä riittää tuleviksi vuosiksi.

Strategisesta näkökulmasta ehkä tärkeimpiä tavoitteita ovat olleet ja ovat edelleen asianajajabrändin kirkastaminen, asianajajien aseman turvaaminen perustuslaissa ja asianajajalain kokonaisuudistus. Nämä tehtävät ovat työn alla. Asianajajaliiton ulkoista ilmettä on ajanmukaistettu muun muassa brändikampanjalla. Kiitos asiantuntijaryhmien laadukkaiden lausuntojen, Asianajajaliitto tunnustetaan merkittäväksi asiantuntijatahoksi, joka tuottaa lisäarvoa lainvalmistelussa. Hallitusneuvottelujen tulos näyttää, etenevätkö perustuslakihanke ja asianajajalain kokonaisuudistus nyt vai vasta myöhemmin. On perusteltuja syitä olla toiveikas tässäkin suhteessa.

Hallituksen epäkiitollisimpia tehtäviä ovat rahanpesun estämiseen ja yleisvalvontaan liittyvät tehtävät. Niiden hoitamisesta ei saa jäsenkunnalta kehuja. Nämä tehtävät ovat kuitenkin asianajajakunnan itsesääntelyn ytimessä ja ne on hoidettava, jotta ulkopuolet tahot eivät ilmoittaudu hoitamaan niitä.

Venäjän oikeudeton hyökkäyssota Ukrainaa kohtaan on näkynyt liiton toiminnassa. Esimerkkeinä mainittakoon osastojen järjestämät varainkeruukampanjat, kannanotot CCBE:ssä ja Defensor Legisin Ukraina-teemanumero.

Toivon, että kaikki asianajajat jossakin vaiheessa uraa osallistuisivat liiton luottamustehtäviin osastoissa, asiantuntijaryhmissä, valiokunnissa tai muualla. Kannustan tähän erityisesti nuoria asianajajia. Itsenäinen ja riippumaton asianajajakunta ei ole ostopalvelu, joka hoituu jäsenmaksulla. Vapaaehtoistyö sadoissa luottamustehtävissä on itsenäisen ja riippumattoman asianajajakunnan ja sitä edustavan Suomen Asianajajaliiton selkäranka.

Aurinkoista kesää!