Verotustietojen julkaiseminen verokoneissa tapahtui journalistisessa tarkoituksessa eikä siten kuulunut yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan
3.2.2025 | OikeusuutisetKHO:2025:15 Tietosuoja – Henkilötietojen suoja – Oikeus tietojen poistamiseen – Vastustamisoikeus – Sananvapaus – Tiedonvälityksen vapaus – Journalismi – Ainoastaan journalistinen tarkoitus – Verokone – Julkiset verotustiedot
A oli vaatinut yleisen tietosuoja-asetuksen oikeutta tietojen poistamiseen ja vastustamisoikeutta koskevien säännösten perusteella, että hänen henkilötietonsa poistetaan kahden sanomalehden verkkosivuilla olevista verokoneista ja että hänen henkilötietojaan ei niissä käsitellä. Nämä verokoneet sisälsivät A:n tuloverotusta koskevia julkisia tietoja.
Asiassa oli ratkaistavana, oliko henkilötietojen käsittelyä verokoneissa pidettävä tietosuojalaissa tarkoitetulla tavalla ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tapahtuneena, jolloin mainittuja yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiä ei sovelleta. Arviointi edellytti henkilötietojen suojaa sekä sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskeviin oikeuksiin liittyvien näkökohtien välistä punnintaa oikeuksien välisen tasapainon löytämiseksi ja yhteensovittamiseksi.
Verokoneista ilmenevillä, suurituloisina pidettäviä henkilöitä koskevilla tiedoilla oli korkeimman hallinto-oikeuden arvion mukaan merkitystä esimerkiksi verotuksen kohdentumista, tasoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tulonmuodostusta ja tulonjakoa koskevan, avoimeen ja demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvan keskustelun ja käsitysten muodostamisen kannalta. Kysymyksessä olevien verotusta koskevien tietojen verokoneissa julkaisemisen tarkoituksena oli tietojen ilmaiseminen yleisölle, eli tarkoitus oli journalistinen. Toiminnan luonnetta journalismina ei muuttanut toiseksi se, että tiedot olivat paitsi yhteiskunnallisen keskustelun kannalta merkittäviä, tyydyttivät myös inhimillistä uteliaisuutta. Merkityksellistä oli myös muun ohella se, että tuloverotuksen julkisten tietojen rajattu julkaiseminen tiedotusvälineissä oli muodostunut vakiintuneeksi osaksi suomalaista tiedonvälitystä ja avoimuuskulttuuria.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että verotusta koskevien henkilötietojen käsittelyä sanomalehtien verokoneissa omaksutussa laajuudessa ja sisältöisenä oli yhtäältä henkilötietojen suojaa ja toisaalta sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskeviin oikeuksiin liittyvien näkökohtien välinen punninta huomioon ottaen pidettävä tietosuojalaissa tarkoitetulla tavalla ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tapahtuneena. A:lla ei näin ollen ollut oikeutta yleisen tietosuoja-asetuksen perusteella vastustaa henkilötietojensa käsittelyä verokoneissa eikä saada tietojaan niistä poistetuiksi.
Ks. ja vrt. KHO 2009:82