KAM: Velkojalla on oikeus saada konkurssipesän pesänhoitajalta tietoja, joita velkoja tarvitsee harkitessaan mahdollisia jatkotoimia omalta osaltaan
13.11.2024 | OikeusuutisetKAM 2024 – 8 Pesänhoitajan selvittämisvelvollisuus – Hyvä pesänhoitotapa
Asiassa oli kysymys pesänhoitajan velvollisuudesta selvittää ennen konkurssia tehty velallisyhtiön irtaimen omaisuuden kauppa tarkemmin osana pesänhoitajan tehtäviä sekä vastata velkojan esittämään asiaa koskevaan tiedusteluun.
Velkojan asiamies oli tiedustellut pesänhoitajalta sitä, kuuluuko tietty omaisuuserä konkurssipesään sekä omaisuuserän arvoa. Kysymys oli velallisen ennen konkurssia myymästä irtaimen omaisuuden kokonaisuudesta ja sen mahdollisesta osasta. Pesänhoitaja oli toimittanut velkojalle tiedoksi kauppakirjan ja ilmoittanut, että kirjanpitoon oli kirjattu kyseinen oikeustoimi ja sen perusteella hän oli katsonut, että velkojan tiedustelema omaisuuserä ei kuulunut pesään. Velkoja oli kiinnittänyt huomiota siihen, että kauppakirjalla ei ollut yksilöity hänen tiedustelemansa omaisuuserän määrää ja tiedustellut, onko määrä konkurssihallinnon tiedossa ja onko kauppaan liittyvät suoritukset tehty. Pesänhoitaja ei ollut katsonut aiheelliseksi selvittää asiaa tarkemmin, koska kauppahinta oli tiliotteen perusteella maksettu velallisyhtiön tilille, saaduilla varoilla oli maksettu yhtiön velkoja eikä kauppa ollut pesänhoitajan mielestä valeoikeustoimi tai keinotekoinen varallisuusjärjestely.
Pesänhoitajan tehtävänä on selvittää pesän laajuus sekä mahdollisuudet peräyttää oikeustoimia ja palauttaa omaisuutta pesään (KonkL 14:5.1:n 4 k). Pesänhoitaja oli saanut velallisyhtiön kirjanpidosta tiedon siitä, että yhtiön omaisuutta oli myyty ennen konkurssia vuokranantajalle. Kauppakirjasta ei käynyt selkeästi ilmi velkojankin tiedustelemaa kaupan kokonaisuuteen nähden merkityksellistä omaisuuserän määrää.
Velkojalla on itsenäinen oikeus nostaa takaisinsaantikanne. Velkojalla on myös oikeus saada konkurssipesän pesänhoitajalta tietoja, joita velkoja tarvitsee harkitessaan mahdollisia jatkotoimia omalta osaltaan. Konkurssivelallisella taas on myötävaikutus- ja tietojenantovelvollisuus. Pesänhoitaja olisi voinut saada kyseisen tiedon omaisuuserän määrästä yksinkertaisesti konkurssivelallisen edustajalta kysymällä. Konkurssiasiamies katsoi, että pesänhoitajan olisi tullut selvittää ennen konkurssia tehty velallisyhtiön irtaimen omaisuuden kauppa tarkemmin osana pesänhoitajan tehtäviä ja viimeistään silloin, kun velkoja on nimenomaisesti asiasta pesänhoitajalta tiedustellut. Tältä osin pesänhoitaja ei ollut toiminut hyvän pesänhoitotavan edellyttämällä tavalla.