Konserniyhtiöillä ei ollut oikeutta muodostaa keskenään verovelvollisuusryhmää

KHO:2024:53 Arvonlisävero – Verovelvollisuus – Verovelvollisuusryhmä – Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset – Rahoituspalvelujen tarjoaminen konserniyhtiöille – Pääasiassa rahoituspalveluja myyvä elinkeinonharjoittaja – Arvonlisäveroryhmäjärjestelmän rajoittaminen rahoitus- ja vakuutusalan yrityksiin

A Oy oli Verohallinnolle tekemässään hakemuksessa pyytänyt rekisteröimään arvonlisäverolain 13 a §:ssä tarkoitetun verovelvollisuusryhmän, joka muodostuisi A Oy:stä ja hakemuksessa yksilöidyistä konserniyhtiöistä. A Oy tuotti konserniyhtiöille palveluja, jotka olivat sinänsä luonteeltaan pääosin rahoituspalveluja, kuten luoton myöntämistä ja muuta rahoituksen järjestämistä. Muut verovelvollisuusryhmään haettavat konserniyhtiöt olivat pääasiassa arvonlisäverosta vapautettuja sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja tuottavia yrityksiä.

Asiassa oli ratkaistavana, oliko A Oy:llä ja hakemuksessa mainituilla muilla konserniyhtiöillä oikeus muodostaa arvonlisäverolain 13 a §:ssä tarkoitettu verovelvollisuusryhmä. Asiassa oli erityisesti arvioitava, oliko A Oy:tä pidettävä arvonlisäverolain 13 a §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna pääasiassa 41 §:ssä tarkoitettuja rahoituspalveluja myyvänä elinkeinonharjoittajana.

Arvonlisäverolain 13 a §:n mukaan verovelvollisuusryhmään kuuluvia elinkeinonharjoittajia kohdellaan yhtenä elinkeinonharjoittajana ja arvonlisäverodirektiivin 11 artiklan mukaan yhtenä verovelvollisena. Siten verovelvollisuusryhmän muodostamisen oikeudellisena seurauksena oli, että ryhmän sisällä tapahtuvat liiketoimet eivät kuuluneet arvonlisäveron soveltamisalaan, eivätkä ryhmän jäsenten väliset liiketoimet olleet arvonlisäverotuksessa myyntiä.

Kun otettiin huomioon arvonlisäverolain 13 a § kokonaisuudessaan, säännöksen tarkoitus sekä verovelvollisuusryhmän sisäisten liiketoimien jääminen arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle, A Oy:tä ei ollut pidettävä mainitun lainkohdan tarkoittamana elinkeinonharjoittajana, joka pääasiassa myi arvonlisäverolain 41 §:ssä tarkoitettuja rahoituspalveluja. A Oy:llä ja hakijoina olevilla muilla konserniyhtiöillä ei ollut oikeutta muodostaa keskenään verovelvollisuusryhmää.

KHO:2024:53