Digipalveluiden uudet säännökset voimaan – käyttäjän asema paranee
19.2.2024 | OikeusuutisetHelmikuun puolivälissä sovellettavaksi tuleva digipalveluasetus (DSA) pyrkii turvaamaan digipalveluiden, kuten erilaisten verkkoyhteisöjen ja markkinapaikkojen käyttäjän asemaa. Jos jatkossa teet ilmoituksen epäilemästäsi laittomasta sisällöstä, palveluntarjoajan on käsiteltävä asia ja kerrottava ratkaisustaan. Jos tuotat sisältöjä tai toimit verkkoalustan kautta myyjänä, sinulla on oikeus saada tieto ja perustelut kaikenlaisesta palvelun käytön rajoittamisesta.
Digipalveluiden tarjoajien tulee noudattaa uusia velvoitteita 17.2.2024 alkaen. Suomessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on digipalveluasetuksen pääasiallinen valvoja, mutta tiettyjä velvoitteita valvoo kuluttaja-asiamies ja tietosuojavaltuutettu. Erittäin suurten alustojen kohdalla sääntely tuli voimaan jo kesällä 2023 ja niitä valvoo EU-komissio.
“Oikeuksistaan on hyvä olla tietoinen, sillä digipalveluita käyttäessä voi tulla eteen hyvin monenlaisia tilanteita ja haasteita, joissa pitää osata toimia. Kaikki muutokset eivät kuitenkaan näy käyttäjälle kovin konkreettisesti tai vaadi minkäänlaista aktiivisuutta, vaan niiden tarkoitus on parantaa digipalveluiden turvallisuutta ja avoimuutta ikään kuin sisältäpäin”, toteaa johtava asiantuntija Sirpa Sillstén Traficomista.
Jokainen voi osaltaan torjua laitonta sisältöä
Digipalveluasetuksen mukaan jokaisen on helposti voitava tehdä ilmoitus palveluntarjoajalle eli esimerkiksi verkkoalustalle, jos kohtaa palvelussa sisältöä, jonka epäilee olevan laitonta tai käyttöehtojen vastaista. Käyttäjällä on myös oikeus saada tieto siitä, millaisen päätöksen palveluntarjoaja on ilmoituksen pohjalta tehnyt. Päätökseen voi halutessaan hakea muutosta. Tätä varten alustan on tarjottava tehokas ja maksuton sisäinen valitustenkäsittelyjärjestelmä.
Laitonta sisältöä voi olla esimerkiksi vihapuhe, terrorismiin yllyttäminen, piilomainonta tai tekijänoikeuksien loukkaukset. Digipalveluasetusta valvovat viranomaiset eivät kuitenkaan voi ottaa sisällön laittomuuteen kantaa, vaan laittomuuden määrittelee lainsäädäntö. Viranomaisten valvonta kohdistuu palveluntarjoajien menettelyihin. Ongelmatilanteissa käyttäjä voi tehdä ilmoituksen viranomaisille, jos hän on ensin selvittänyt asiaa palveluntarjoajan kanssa.
Sisällöntuottajan tiedonsaantioikeudet paranevat
Uudella sääntelyllä pyritään myös turvaamaan digipalveluiden sisällöntuottajien oikeuksia, olivat he sitten yksityishenkilöitä, yrityksiä tai muita yhteisöjä. Sisällöntuottamiseksi lasketaan esimerkiksi kaikenlaiset julkaisut sosiaalisessa mediassa ja keskustelufoorumeilla tai myynti-ilmoitukset verkon markkinapaikoilla.
Jos palvelun tarjoaja rajoittaa sisällöntuottajan toimintaa tai sisältöjä palvelussa, sen pitää antaa rajoituksista ilmoitus ja perustelut. Rajoittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palveluntarjoaja poistaa käyttäjän sisältöjä, sulkee hänen tilinsä, estää palvelun käytön tai keskeyttää rahasuoritukset. Perusteluissa on myös kerrottava, miten sisällöntuottaja voi hakea päätökseen muutosta.
Digipalveluasetus pyrkii turvaamaan käyttäjien asemaa myös monilla muilla säännöksillä, jotka esimerkiksi parantavat mainonnan läpinäkyvyyttä. Tietosuojavaltuutetun vastuulla on valvoa poliittisen ja yhteiskunnallisen mainonnan tunnistettavuutta, verkkomainonnan ja suosittelujärjestelmien läpinäkyvyyttä sekä alaikäisten suojelua verkkoalustoilla.
Ks. myös: https://asianajajaliitto.fi/2024/01/digitoimijoille-uusia-velvollisuuksia-%e2%80%92-tavoitteena-turvallisemmat-ja-avoimemmat-ver/