KHO: Työnantajan suorittaessa työntekijän rikosjutun oikeudenkäyntikulut, työntekijä sai taloudellisen edun, joka verotettiin palkkana

KHO:2023:116 Henkilökohtaisen tulon verotus – Tulon veronalaisuus – Taloudellinen etu – Palkka – Rikosasiassa kertyneet neuvonta- ja oikeudenkäyntikulut – Työnantajan suorittamat työntekijän kulut

A oli Y-lehden toimittaja ja työsuhteessa B Oy:öön. A oli toinen toimittaja Y-lehden julkaisemassa X-nimisessä artikkelissa. A:ta vastaan oli nostettu rikossyyte, jonka mukaan A ja kaksi muuta henkilöä olisivat syyllistyneet artikkelin yhteydessä turvallisuussalaisuuden paljastamiseen ja eräiden luonnosteluvaiheessa olevien asiakirjojen osalta turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritykseen. Koska B Oy oli katsonut, että rikosasian ajaminen parhaalla mahdollisella tavalla oli sen intressissä, B Oy oli ottanut vastatakseen A:n puolustuksesta esitutkintavaiheesta alkaen. B Oy oli tilannut asiaan liittyvät palvelut asianajotoimistolta, jonka laskut oli osoitettu B Oy:lle.

Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, voiko A:n työnantaja B Oy suorittaa A:n sijasta A:n rikosasian neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut ilman, että A:lle kertyy tuloverolain 61 §:n 2 momentissa tarkoitettua veronalaista palkkaa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että esillä oleva syyte kohdistui A:han. Näin ollen neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut olivat A:n kuluja. A sai taloudellisen edun, kun B Oy suoritti nämä kulut hakijan puolesta. Tällainen taloudellinen etu oli lähtökohtaisesti palkkaa. Sanottua etua ei kuitenkaan ollut luonnehdittava palkaksi, jos esillä olevat neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut olivat A:lle työn suorittamisesta välittömästi aiheutuneita menoja, jotka rinnastuvat työvälineistä sekä valmistus- ja tarveaineista aiheutuneisiin menoihin tai matka- ja edustusmenoihin. Vaikka A:n työtehtäviin oli kuulunut sanomalehdessä julkaistavien artikkelien laatiminen, hänen työtehtäviinsä ei kuitenkaan ollut katsottava kuuluneen vastaajana oleminen rikosasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Näin ollen esillä olevasta B Oy:n maksusta asianajotoimistolle kertyi A:lle veronalaista palkkaa. Rikosasian lopputuloksella ei ollut merkitystä A:n saaman taloudellisen edun veronalaisuuden osalta.

Äänestys 3–2 ja esittelijän eriävä mielipide

(17) Asiassa ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä sille, tuomitaanko hakija vireillä olevassa rikosoikeudenkäynnissä. Jos hakijaa ei tuomita syytteessä kuvatusta teosta tai sen yrityksestä rangaistukseen, hakijan oikeudenkäyntikulut korvataan kohtuulliseen määrään saakka valtion varoista. – – –
(32) Näin ollen esillä olevat neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut eivät ole hakijalle työn suorittamisesta välittömästi aiheutuneita ennakkoperintälain 15 §:n 1 momentissa tarkoitettuja menoja, eikä B Oy voi maksaa sanotussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla esillä olevia kuluja asianajotoimistolle hakijan sijasta ilman ennakonpidätyksen toimittamista. Yhtiön maksusta asianajotoimistolle kertyy siten hakijalle veronalaista palkkaa. – – –
(35) Hakijan ennakkoratkaisuhakemuksessa on esitetty, että kysymys on hakijan työnantajan emoyhtiön ja asianajotoimiston välillä tehdyn raamisopimuksen puitteissa hakijan työnantajalle osoitetuista ja tämän maksamista asianajotoimiston laskuista. Hakemuksessa ei siten ole osoitettu, että hakijalla olisi sellaisia hänen itsensä maksamia kuluja, joiden vähennyskelpoisuus hänen verotuksessaan voisi tulla harkittavaksi vielä sen jälkeen, kun kustannusten korvaaminen hänen työnantajansa toimesta on jo katsottu hänen palkakseen.

KHO:2023:116