Kysymys valitusajan alkamisesta oli ratkaistava valittajan eduksi, kun valitusosoitus oli epäelvä
23.10.2023 | OikeusuutisetTurun HAO: Päätöksen tiedoksisaanti – todisteellinen tiedoksianto – sähköinen tiedoksianto – valitusajan alkaminen – puutteellinen valitusosoitus
Valituksen kohteena ollut Maahanmuuttoviraston päätös oli annettu valittajalle tiedoksi todisteellisena sähköisenä tiedoksiantona Enter Finland -asiointipalvelussa. Asiassa oli ratkaistavana, milloin tiedoksiannon katsottiin tapahtuneen ja valitusajan alkaneen, kun otettiin huomioon valituksenalaiseen päätökseen liitetty valitusosoitus sekä tiedot, jotka käytetystä tiedoksiantotavasta ja valitusajan laskemisesta ilmenivät valittajan hyväksymistä Enter Finland -asiointipalvelun käyttöehdoista tai oli valittajalle tiedoksiannon yhteydessä luovutettu.
Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (asiointilaki) mukaan sähköinen tiedoksianto voi tapahtua todisteellisena tiedoksiantona tai tavallisena tiedoksiantona, ja tiedoksiantotavasta riippuen tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen joko kun päätös on noudettu viranomaisen palvelimelta (todisteellinen tiedoksianto) tai kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta osoiteta (tavallinen tiedoksianto).
Valittajan asiassa kyse oli sellaisesta päätöksestä, joka ulkomaalaislain 206 §:n 2 momentin ja asiointilain 18 §:n 1 momentin mukaisesti oli tullut antaa tiedoksi todisteellisesti, ja valittajan oli asiointipalvelun käyttöönotosta ja palvelun käyttöehtojen sisällöstä saatu selvitys huomioon ottaen katsottava antaneen suostumuksensa sähköiseen tiedoksiantoon. Maahanmuuttoviraston esittämää selvitystä ajankohdasta, jolloin valittaja oli tosiasiassa avannut päätösasiakirjan asiointipalvelussa ensimmäisen kerran, ei ollut syytä epäillä. Valittajalle päätöksen tiedoksiannon yhteydessä toimitettuun valitusosoitukseen oli sisältynyt tieto tiedoksisaantiajankohdan määräytymisestä ja valitusajan laskemisesta sekä todisteellista että tavallista sähköistä tiedoksiantotapaa käytettäessä. Valitusosoituksesta ei ollut käynyt ilmi, kumpaa tiedoksiantotapaa valittajan päätöksen tiedoksiannossa oli käytetty, tai kumman tiedoksiantotavan mukaan valitusaika hänen asiassaan laskettiin. Valitusosoitusta oli siten pidettävä puutteellisena. Käytetty tiedoksiantotapa ei ollut käynyt ilmi myöskään valituksenalaisesta päätöksestä eikä Maahanmuuttoviraston selvityksen mukaan Enter Finland -asiointipalvelusta, jossa tiedoksianto saattoi valittajan hyväksymien käyttöehtojen mukaan tapahtua sekä todisteellisena että tavallisena sähköisenä tiedoksiantona. Valittajan ei voitu asiointipalvelun käyttöehdot hyväksyessään tai päätösasiakirjaa asiointipalvelussa avatessaankaan katsoa tulleen tietoiseksi käytetystä tiedoksiantotavasta tai valitusajan alkamisajankohdasta. Vaikka valituksenalainen kielteinen oleskelulupapäätös oli lain mukaan sellainen päätös, joka toimitetaan tiedoksi todisteellisesti, valittajan ei voitu yksinomaan tästä syystä tai muutoinkaan katsoa tienneen, että valituksen kohteena ollut päätös oli annettu hänelle tiedoksi juuri todisteellisena sähköisenä tiedoksiantona, että tiedoksianto oli tapahtunut päätösasiakirjan avaamisella asiointipalvelussa ja että määräaika valituksen tekemiselle oli siten alkanut kulua tiedoksiantoa seuraavasta päivästä.
Valittajan oikeusturva edellyttää, että hän voi yksiselitteisesti päätellä, miten määräaika valituksen toimittamiselle hänen tapauksessaan lasketaan. Kun valittajalle toimitettu valitusosoitus oli ollut puutteellinen ja käytetty sähköinen tiedoksiantotapa oli myös viranomaisen käytössä olevan järjestelmän ja viranomaisen menettelyn seurauksena ollut epäselvä, kysymys valitusajan alkamisesta oli ratkaistava valittajan eduksi. Näin ollen valitus oli hallinto-oikeudessa tutkittava.