Lausunto HE-luonnoksesta laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriölle

 

Dnro L2023-42

 

Lausuntopyyntönne: VN/16274/2022, 21.07.2023

 

 

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää seuraavaa. 

 

 

Suomen Asianajajaliitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä (”TEM”) mahdollisuudesta antaa lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta, jolla Suomessa annettaisiin asetusta 2022/1925 (nk. digimarkkinasäädös, jäljempänä ”DMA”) täydentävää kansallista sääntelyä (VN/16274/2022, ”Esitys”). 

 

Esitys perustuu DMA:n säädöksiin ja sillä pyritään varmistamaan, että kansallisten viranomaisten toimivaltuudet ovat selkeät ja riittävät asetuksen täytäntöönpanosta vastaavan Euroopan komission avustamiseksi ja asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Lisäksi Esityksessä esitetään, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (”KKV”) toimisi keskitettynä kansallisena yhteysviranomaisena digimarkkinasäädökseen liittyvissä asioissa sekä voisi salassapitosäännösten estämättä vastaanottaa ja luovuttaa Euroopan komissiolle digimarkkinasäädöksen artikloissa tarkoitettuja tietoja ja asiakirjoja. Lisäksi lakiin lisättäisiin säännökset Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimimisesta komissiota avustavana viranomaisena digimarkkinasäädöksen nojalla tehtävissä tarkastuksissa ja markkinatutkimuksissa sekä markkinatutkimuksen aloittamista koskevan pyynnön tekijänä.

 

 

Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että vaikka Esitys perustuu lähtökohtaisesti suoraan sovellettavaan Euroopan unionin oikeuteen, toimeenpanevien kansallisten säännösten tulee taata oikeussuoja asianmukaisella tavalla.

 

Asianajajaliitto kiinnittää huomiota siihen, että Esityksessä ei ole säännetty tai mainittu asianajajan ja hänen päämiehensä välisen kommunikaation luottamuksellisuuden suojasta. Kansalliset viranomaiset, kuten KKV, harjoittavat harkintavaltaa tarkastusta suorittaes-saan sekä kohdatessaan asianajosalaisuuden piiriin kuuluvaa materiaalia. Asianajosalai-suuden laajuuden suhteen saattaa syntyä tarkastuksen kohteena olevan yrityksen ja KKV:n välillä erimielisyyttä. 

 

Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Asianajosalaisuuden suoja on oikeudenmukaiseen oikeudenkäynnin kulmakivi, joka perustuu kansallisen lainsäädännön (erityisesti asianajajista annetun lain, 496/1958, jäljempänä ”AAL”, 5 c §) lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 8 artiklaan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47(1), 48(2) ja 7 artiklaan. Edellä mainittuja täydentävät omalta osaltaan oikeuskäytäntö, joista Asianajajaliitto nostaa esiin esimerkiksi tapaukset KKO:2003:119, KKO:2006:61, KHO:2019:83 sekä EUTI C-694/20 Orde van Vlaamse Balies ym. Tapauksessa C-694/20 Orde van Vlaamse Balies ym. EUTI on katsonut, että asianajajille demokraattisessa yhteiskunnassa uskottuun perustavanlaatuiseen tehtävään oikeussubjektien puolustamisesta (EIT, 6.12.2012, Michaud v. Ranska, 118 ja 119 kohdat) sisältyy jokaisen oikeussubjektin mahdollisuus kääntyä täysin vapaasti asianajajan puoleen, jonka ammatillisena tehtävänä on antaa riippumattomia oikeudellisia neuvoja niitä tarvitseville. Asianajosalaisuus suojaa perusoikeutena tätä luottamuksellista neuvonantoa (ks. myös EYTI C- 155/79 AM & S).

 

Asianajajaliiton mukaan on välttämätöntä, että hallintoriita asianajosalaisuuden rajanvedon suhteen voidaan käsitellä tehokkaalla tavalla asianajosalaisuutta rikkomatta. Asianajajaliitto tuo esiin, että esityksestä ei käy ilmi, mikä on yrityksen tehokas valitustie tilanteessa, jossa KKV avustaa komissiota DMA:n mukaisessa tutkinnassa, ja tutkinnan kohteen ja KKV:n edustajien välillä nousee erimielisyys asianajosalaisuuden piiriin kuuluvan tiedon suojasta. Asianajajaliitto korostaa, että unionin oikeuden toimeenpano ei saa heikentää kansallisen perusoikeussuojan tasoa tai vaarantaa perusoikeutena suojatun asianajosalaisuuden käytännön toteutumista.

 

 

 

Helsingissä 14. päivänä syyskuuta 2023

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 

 

Niko Jakobsson

Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

 

 

LAATI

Asianajaja Ilkka Aalto-Setälä, Helsinki