Lausunto hallinto-oikeuksien kokoonpanosääntelyn tarkistamistarpeita koskevasta arviomuistiosta

Oikeusministeriölle

 

L2023-34

 

Lausuntopyyntönne: VN/18068/2023, 16.6.2023

 

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää seuraavaa. 

 

 

Asianajajaliitto suhtautuu varauksellisesti hallinto-oikeuden peruskokoonpanon supistamiseen. 

 

 

Etuina voidaan pitää tuomioistuintoiminnan tehostamista ja kokoonpanosääntelyn yksinkertaistumista, ottaen huomioon, että tällä hetkellä suppeammasta kokoonpanomahdollisuudesta on säädetty erikseen eri asiaryhmissä. 

 

Toisaalta toiminnan tehostaminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen on mahdollista myös peruskokoonpanoa muuttamatta muilla keinoin.

 

 

Lähtökohtaisesti monijäseninen kokoonpano lisää näkökantoja käsiteltävänä olevaan asiaan, monipuolistaa harkintaa ja vahvistaa oikeusturvaa. Tilastollisesti kolmen tuomarin kokoonpanossa on todennäköisemmin erilaisia näkökantoja ja myös eriäviä mielipiteitä. Ottaen huomioon valituslupajärjestelmä korkeimmassa hallinto-oikeudessa (”KHO”) ja korkea kynnys luvan myöntämiselle, hallinto-oikeuden päätös on useimmiten asiassa annettava lopullinen päätös. Toisaalta, mikäli hallinto-oikeus päätyy äänestysratkaisuun, johon on suurempi todennäköisyys suuremmassa kokoonpanossa, asiaan on käytännössä suurempi todennäköisyys saada myös KHO:n valituslupa, joka lähes kaikissa asiaryhmissä vaaditaan. 

 

Vaikka asian laadun tai laajuuden vuoksi säilytettäisiin harkinnanvarainen mahdollisuus suurempaan kokoonpanoon, suurena riskinä on se, että kynnys suuremman kokoonpanon käyttämiseen nousisi varsin korkeaksi, koska lausuttuna tavoitteena kokoonpanon supistamiselle on nimenomaisesti toiminnan tehostaminen. 

 

 

Ottaen huomioon se, että tälläkin hetkellä lukumääräisesti ilmeisesti enemmistö asioista ratkaistaan erikseen sallituissa kahden jäsenen kokoonpanoissa, Asianajajaliitto katsoo, että ei ole mahdollista erottaa tiettyjä asiaryhmiä erikseen jätettäväksi kolmen jäsenen kokoonpanolle. 

 

Sen sijaan ainakin olisi syytä säätää siitä, että mikäli asia ratkaistaan suorittamalla suullinen käsittely tai katselmus, minimikokoonpano olisi aina kolme jäsentä. Asia on osoittautunut käytännössä ongelmalliseksi esimerkiksi KHO:n vuosikirjaratkaisusta 2022:120 ilmenevin perustein. 

 

 

Kokoonpanon osalta sääntelyn tulisi olla mahdollisimman täsmällistä ja sääntelyä tulisi edelleen selkeyttää. Pienemmästä kokoonpanosta tulee voida kuitenkin aina siirtyä suurempaan asian laadun ja laajuuden niin vaatiessa.

 

 

Kuten edellä on lausuttu, Asianajajaliitto pitää tätä muutosta kannatettavana. Ottaen huomioon kyseisten asioiden varsin rajallinen määrä, resurssikysymyksen ei tulisi olla muutoksen esteenä.

 

 

Oikeusturvan ja toisaalta asian tehokkaan etenemisen suhde edellyttää lähtökohtaisesti, että vain poikkeuksellisesti voi olla tilanne, jossa asia ratkaistaan pienemmässä kokoonpanossa. Toisaalta käytännön yllättävien tilanteiden takia tämän täytyisi olla mahdollista myös jatkossa, kuten tälläkin hetkellä on. 

 

Toisaalta kahden tuomarin kokoonpanossa asia on erityisen ongelmallinen koska yhden jäsenen este johtaa yhden jäsenen kokoonpanoon. Asianajajaliitto katsookin, että kahden tuomarin kokoonpanossa esteen aiheuttamaa siirtymistä yhden jäsenen ratkaisukokoonpanoon ei tulisi sallia. Kolmen jäsenen kokoonpanossa esteestä johtuva ongelma on pienempi. 

 

 

Asianajajaliitolla ei ole lausuttavaa tältä osin.

 

 

Ottaen huomioon, että muiden yleisten tuomioistuinten osalta kokoonpanoa säännellään oikeudenkäymiskaaressa, Asianajajaliiton näkemyksen mukaan olisi loogisempaa, että myös hallintoprosessin osalta sääntely olisi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. 

 

 

Asianajajaliitto katsoo, että kokoonpanojen supistamisen sijaan tulisi tavoitteena olevaa tehostamista pyrkiä edistämään muilla keinoin sekä pikemminkin selvittää, vaatisiko parempi oikeusturvan toteutuminen sitä, että joissain nykyisin suppeammalle kokoonpanolle säädetyissä asioissa siirryttäisiin kolmen, tai yksijäseniksi säädetyissä, vähintään kahden jäsenen kokoonpanoon. Esimerkiksi osassa ulkomaalaislakia koskevissa asioissa, joihin voi liittyä tyypillisesti esimerkiksi vaikeita näyttökysymyksiä, ja joilla on asiaan osallisille huomattavan suuri merkitys, tätä tulisi arvioida. 

 

 

Helsingissä 31. päivänä elokuuta 2023

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 

 

Niko Jakobsson

Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

 

 

LAATI

Asianajaja Matti Rautakorpi, Helsinki