Veropetoksella tavoitellun hyödyn määrän vähäisyyttä arvioitava samoin kuin muissa rikoksissa – 1000 euroa ylittävä hyöty ei vähäinen
4.4.2023 | OikeusuutisetTHO:2023:1 Veropetos – Lievä veropetos
A oli jättänyt ilmoittamatta Verohallinnolle pääomatuloja ja välttänyt 1.094,08 euron verot.
Korkein oikeus on petoksen ja törkeän petoksen välistä rajanvetoa harkitessa ratkaisussaan KKO 2015:52 todennut, että huomattavaa hyötyä koskevan arvioinnin tulisi olla toisiaan vastaavissa eri rikoksissa lähtökohtaisesti samanlaista. Hovioikeus katsoi, että samaa periaatetta on sovellettava myös hyödyn vähäisyyden arvioinnissa. Veropetoksessa ei siten ole perusteita arvioida rikoksella tavoitellun hyödyn vähäisyyttä toisin kuin muissa vastaavissa rikoksissa. Kun vähäisyyden kokonaisarviossa ei ollut hyödyn määrän lisäksi muita huomioon otettavia seikkoja, veropetosta ei voitu pitää lievänä.
Omaisuuden vähäinen arvo on tunnusmerkistötekijänä näpistyksessä, lievässä kavalluksessa ja kätkemisrikkomuksessa. Lievän petoksen ja lievän veropetoksen tunnusmerkistöissä on rikoksen taloudelliseen merkitykseen liittyvä peruste määritelty tavoitellun hyödyn vähäisellä määrällä. Kaikissa näissä rikoksissa on kysymys rahassa mitattavan arvon määrittämisestä ja kaikissa on sama rangaistusasteikko, eli ne ovat toisiaan vastaavia rikoksia.
… veropetoksessa ei ole perusteita arvioida rikoksella tavoitellun hyödyn vähäisyyttä toisin kuin muissa vastaavissa rikoksissa. Tällöin 1.000 euron ylittävää rikoshyötyä ei voida pitää vähäisenä. Kun vähäisyyden kokonaisarviossa ei ole muita huomioon otettavia seikkoja, ei nyt kysymyksessä olevaa veropetosta voida pitää vähäisenä.