Ikkunallinen terassi ei ollut parveke – laskettiin kerrosalaan
25.4.2023 | OikeusuutisetTurun HAO: Rakennuslupa – Kerrosala – Kerrosalan laskeminen – Lasitettu terassi
Luvanhakijoille oli myönnetty lupa rakentaa hakemuksen mukaan kerrosalaltaan 20 m2:n kokoinen saunarakennus. Rakennusluvan yhteydessä oli samalla myönnetty vähäisenä poikkeamisena muun ohella lupa poiketa rantaosayleiskaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta. Naapuri valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen vedoten muun ohella rakennuksen kokoon ja rakennusoikeuden ylitykseen. Hallinto-oikeudessa oli siten oikeuskysymyksenä ratkaistavana muun ohella kysymys siitä, mitä oli pidettävä saunarakennuksen kerrosalana.
Pohja-alaltaan 4×8 metrin kokoinen saunarakennus koostui piirustusten mukaan 8,1 m2 huoneesta,
5,9 m2 sauna- ja pesutilasta sekä nämä yhdistävästä 11,7 m2 kokoisesta lasitetuksi terassiksi merkitystä osasta, jonka yhdellä sivulla olevasta lasituksesta yli 30 prosenttia oli avattavaa ikkunapintaa. Rakennuksen keskellä lasitetuksi terassiksi nimetyssä osassa oli neljä korkeaa ikkunaa kuitenkin niin, että ikkunoiden ja katon väliin jäi rakennuksen yhtenäistä ulkoseinää. Takaseinä oli umpinainen ovea ja pientä ikkunaa lukuun ottamatta.
Maakäyttö- ja rakennuslain 115 §:n 3 momentin mukaan kerrosalaan lasketaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina. Ympäristöministeriön kerrosalan laskemista koskevan ohjeen (Ympäristöministeriö, Helsinki 2000) mukaan maanpinnan yläpuolista rakennuksen ulkotilaa (parveke) ei lueta kerrosalaan. Parveke voidaan suojata esimerkiksi avattavalla lasituksella, joka ei kuitenkaan saa olla ulkoseinän omainen. Avattavuutta arvioitaessa voidaan käyttää rajana, että vähintään 30 % parvekkeen ulkoilmaan rajautuvasta osasta tulee olla avattavissa.
Hallinto-oikeus totesi, että maankäyttö- ja rakennuslain rakennuksen kerrosalaa koskevan säännöksen keskeisenä tarkoituksena on määrittää kaavassa rakennuspaikalle sallittavan rakennuksen ulottuvuutta ympäristöönsä. Rakennuksen ulkoseinien mukaan laskettavaa kerrosalaa koskevien, mahdollisesti erilaisten tulkintojen merkitys korostuu erityisesti ahtailla tonteilla sekä maisemallisesti herkillä ranta-alueilla. Kunnan rakennusjärjestyksessä oli määrätty kerrosalan laskemisesta siten, että ympäristöministeriön kerrosalojen laskemisen tulkintojen yhtenäistämiseksi annettua ohjetta oli noudatettava sitovana. Hallinto-oikeus totesi, että rakennusjärjestyksen määräykset voivat muun ohella koskea rakennuksen kokoa, mutta näitä määräyksiä ei sovelleta, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on toisin määrätty tai mikäli määräys selvästi johtaa kerrosalan laskemista koskevan lainsäännöksen tarkoituksen vastaiseen ratkaisuun. Näin ollen, siltä osin kuin ympäristöministeriön ohjeessa oli annettu erityistapauksia koskeva tulkintaohje kerrosalan laskemisesta rakennuksen parvekkeeseen verrattavan ulkotilan osalta, tätä tulkintaa ei ollut sovellettava laajentavasti rakennuksen muunlaatuisiin tiloihin.
Saunarakennuksen terassiksi nimetty osa oli kolmelta seinältään umpinainen osa rakennuksen keskellä. Kysymys ei siten ollut sellaisesta ympäristöministeriön ohjeessa mainitusta, parvekkeeseen verrattavissa olevasta ulkotilasta, jota ei ohjeen mukaan lasketa kerrosalaan. Asiaa ei ollut syytä arvioida toisin yksinomaan sillä perusteella, että osan yhdellä sivulla on neljä osittain avattavaa ikkunaa. Rakennuksen kerrosalana oli siten pidettävä ulkoseinien perusteella määräytyvää 32 m2:n alaa.