Hovioikeus tuomitsi aihetodistelun perusteella avunannosta, kun tuomitun olemisesta rikospaikalla jäi varteenotettava epäily
27.3.2023 | OikeusuutisetVaaHO:2023:2 Murhan yritys – Rikokseen osallisuus – Avunanto – Todistelu-Näytön arviointi-Aihetodistelu – Rangaistuksen määrääminen-Rangaistuksen mittaaminen
Hovioikeus arvioi pääosin aihetodistelusta koostuvan näytön toisin kuin käräjäoikeus ja katsoi, ettei vastaaja C:n syyllisyydestä jäänyt varteenotettavaa epäilyä. C:n katsottiin menettelyllään edistäneen asianomistaja D:hen tämän kotona kohdistunutta väkivallantekoa, ja syyllistyneen siten avunantoon murhan yritykseen ja törkeään kotirauhan rikkomiseen.
C sinänsä vastaa D:n kuvausta hyökkääjän pituudesta ja ruumiinrakenteesta. D:n ja L:n havainnoissa tekijöiden ulkomuodoista on kuitenkin ollut eroa. Edellä todetut tuntomerkit ovat myös varsin yleisiä ja sopivat useisiin miehiin. Asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, miltä muut D:n mahdollisiksi tekijöiksi ilmoittamat henkilöt ovat näyttäneet. Asiassa ei ole esitetty selvitystä myöskään siitä, miltä C on näyttänyt kesällä 2020. Asiassa esitetyn todistelun perusteella ei siten voida poissulkea sitä, että rotevampi mies on ollut joku muu kuin C. Näin ollen siitä, että C olisi ollut toinen D:hen väkivaltaa kohdistaneista miehistä, on jäänyt varteenotettava epäily.
Edellisessä kappaleessa lausuttu ei kuitenkaan poissulje sitä, että C on voinut olla vaihtoehtoisessa syytteessä kuvatulla tavalla avunantaja tekoon. Avunannon osalta syytteen tueksi esitetty näyttö muodostaa siten sellaisen lähtökohtaisesti vahvan näytön, että C:n voidaan edellyttää konkretisoivan kiistämisensä perusteet sekä selittävän edellä mainittuja hänen osallisuuteensa viittaavia seikkoja (ks. käräjäoikeuden tuomion sivulla 12 todetut oikeusohjeet).