Selvitys: Vuonna 2019 toteutetun käräjäoikeusuudistuksen vaikutukset toistaiseksi vähäisiä
4.1.2023 | OikeusuutisetTuoreen selvityksen mukaan vuonna 2019 toteutetun käräjäoikeusuudistuksen vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi. Koronaviruspandemian takia esimerkiksi uudistuksessa tavoitellut säästöt eivät ole toteutuneet. Osa uudistuksen vaikutuksista onkin nähtävissä vasta myöhemmin.
Professori Mikko Aaltosen laatimassa selvityksessä tarkasteltiin vuonna 2019 toteutetun käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen sekä siihen liittyvän summaaristen riita-asioiden, eli kirjallisessa menettelyssä ratkaistavien riidattomien velkomisasioiden, keskittämisen vaikutuksia.
Selvityksessä tarkasteltiin oikeusturvan alueellista saatavuutta, kielellisten oikeuksien toteutumista, toiminnan taloudellisuutta sekä oikeudellisten palvelujen tarjontaa. Selvitys perustuu useisiin tilastollisiin aineistoihin sekä käräjäoikeuksien henkilöstön haastatteluihin. Selvityksen taustalla on eduskunnan lausuma, jossa eduskunta edellytti, että uudistusten toimivuutta ja vaikutuksia on arvioitava tämän vuoden loppuun mennessä.
Koronaviruspandemia vaikeuttanut vaikutusten arviointia
Tilastoaineistojen perusteella uudistuksessa yhdistettyjen käräjäoikeuksien asiamäärät, käsittelyajat ja toiminnan tehokkuus ovat kehittyneet pääosin samoin kuin muissa käräjäoikeuksissa. Koronaviruspandemian takia rakenneuudistuksen onnistumista taloudellisesta näkökulmasta on kuitenkin vaikea arvioida.
Ainakaan lyhyellä aikavälillä tavoitellut säästöt eivät ole toteutuneet, vaan käräjäoikeuksien yhteenlasketut toimintamenot ovat kasvaneet koronavuosina voimakkaasti.
Myöskään oikeudellisten palveluiden tarjonnassa alueellisesti ei havaittu selviä merkkejä heikkenemisestä.
Niillä paikkakunnilla, joilla käräjäoikeuden toimipaikka on lakkautettu, näyttäisi olevan edelleen saatavilla asianajoapua.
Merkittäviä muutoksia ei havaittu myöskään kielellisten oikeuksien toteutumisessa. Haastatteluissa nostettiin kuitenkin esiin vaikeus rekrytoida ruotsinkielistä kansliahenkilökuntaa erityisesti Uudellamaalla. Huolestuttava havainto on lisäksi se, että ruotsiksi käsiteltyjen rikosasioiden osuus on ollut selvässä laskussa ainakin vuodesta 2010 lähtien.
Selvityksen mukaan näyttää siltä, että yhä useampi ruotsinkielinen luopuu jostain syystä oikeudestaan käyttää tuomioistuimessa omaa kieltään.
Haastatteluiden perusteella yksi kehityskohde kielellisten oikeuksien toteutumisen parantamiseksi olisi varmistaa jo rikosprosessin alkuvaiheessa, että asia tulee käsitellyksi oikealla kielellä.
Vuonna 2019 voimaan tulleen käräjäoikeusverkoston rakenneuudistuksessa käräjäoikeuksien määrä väheni 27:stä 20:een. Myöhemmin samana vuonna summaaristen riita-asioiden käsittely keskitettiin yhdeksään käräjäoikeuteen, kun aiemmin niitä käsiteltiin kaikissa käräjäoikeuksissa.