Kiireellisiin huoltajuuskiistoihin tarvitaan päivystysjärjestelmä

Huoltajuuskiistoissa lapsen etu jää monesti huomioimatta, mikäli lapsi on erotilanteessa määrätty vanhemmalle, joka muuttaakin yllättäen toiselle paikkakunnalle. Asianajajaliitto peräänkuuluttaa kiireellisiin lapsiasioihin päivystysjärjestelmää, jossa lapsen etu otettaisiin huomioon nykyistä paremmin.

Vanhempien ero vaikuttaa aina myös lapsiin. Kun yhteiselämä päättyy, nousevat keskeiseksi kysymykset lapsen huollosta, asumisesta ja toisen vanhemman tapaamisesta. Erotilanteessa on ensisijaisesti vanhempien tehtävä päättää, valitaanko yhteisille lapsille yhteishuoltajuus vai yksinhuoltajuus ja miten lapset ovat kummankin vanhemman luona. Entistä useampi perhe valitsee nykyisin vuoroasumisen.

Perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju on huomannut, että erityisesti vuonna 2019 tulleen niin sanotun vuoroasumista helpottavan lainsäädäntömuutoksen jälkeen myös tuomioistuimet ovat määränneet vuoroasumista aiempia vuosia rohkeammin. Sitä ennen laki ei vuoroasumista tuntenut, jolloin asumismuoto oli oikeuskäytännössä mahdollista vain tilanteissa, joissa vanhemmat siitä yhteisesti sopivat.

– Vaikka vuoroasuminen on yleistynyt, ongelmia voi tulla toisen vanhemman vaihtaessa asuinpaikkakuntaa. Edellä mainitussa 2019 lakimuutoksessa säädettiin myös, että lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle muutostaan vähintään kolme kuukautta aiemmin, mikäli muutolla on vaikutusta toisen vanhemman tapaamisoikeuteen. Käytännössä lapsi kuitenkin monesti muuttaa saman tien lähivanhemman mukana ja ehtii jo vakiintua uuteen paikkaan, ennen kuin asiaa päästään edes käsittelemään. Lapsen totuttua uuteen ympäristöönsä on lapsen etu pompottelun välttäminen, jolloin hän jää uuteen ympäristöönsä ilman, että toista vanhempaa on kuultu ollenkaan. Eli kiitos jutturuuhkien, tämä tasapuolisuutta edistävä lain henki jää kokonaan toteutumatta, Räihä-Mäntyharju kertoo.

Hanna Räihä-Mäntyharjun mukaan ei ole oikeudenmukaista, että paikkakunnalta pois muuttava lähivanhempi saa pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä johtuen automaattisesti lapsen mukaansa.

– Kiireellisiä muuttotilanteita varten tuomioistuimissa pitäisi olla lapsiasioiden päivystysjärjestelmä, jolloin ne saataisiin nopeasti käsittelyyn, Räihä-Mäntyharju alleviivaa.

Huoltajuuskiistat koskevat valtavaa osaa suomalaisista perheistä. THL:n tilaston mukaan 2021 lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistettiin kuntien sosiaalitoimessa 7 278 sopimusta. Niistä 77 prosentissa sovittiin yhteishuollosta, joista erillään asui kolme neljästä. Valtaosa (81 %) asumissopimuksista tehtiin äidin luona asumisesta eli lapsen virallinen osoite on äidin luona. Vuoroasumisten osuus oli kolmannes asumissopimusten määrästä.

Hanna Räihä-Mäntyharju kertoo huoltajuuskiistoista lisää Asianajajapäivän media-aamiaisella perjantaina 27.1. klo 8.30 alkaen Helsingin Kalastajatorpalla.

Lisätiedot:
Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju, p. 050 599 3503,
hanna.raiha-mantyharju@tempolaw.fi
Viestintäjohtaja Sari Krappe, p. 040 562 0040, sari.krappe@asianajajaliitto.fi