Oikeudenhoidon selonteko: vakaa ja toimiva oikeusvaltio tarvitsee viranomaisilleen riittävät resurssit

Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle selonteon suomalaisen oikeudenhoidon nykytilasta, kehityssuunnista ja tarvittavista toimenpiteistä. Yksittäisten toimijoiden sijasta selonteko keskittyy koko ketjun toimivuuteen ja sen vaatimiin resursseihin. Oikeudenhoidon rahoitusvajeen korjaaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen edellyttävät keskimäärin yhteensä noin 90 miljoonan euron pysyvää, vuosittaista lisärahoitusta.

Ensimmäisen oikeudenhoidon selonteon tavoitteena on ollut tuottaa päätöksentekijöille kokonaisvaltainen tieto suomalaisen oikeudenhoidon tilasta. Selonteon kohteena ovat tuomioistuinlaitos, Syyttäjälaitos, Ulosottolaitos, Rikosseuraamuslaitos, Oikeusrekisterikeskus sekä oikeusapu- ja edunvalvontapiirit, Kuluttajariitalautakunta sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.

– Vakaassa oikeusvaltiossa on keskeistä, että kansalaiset ja yritykset pystyvät luottamaan sekä lainsäädäntö- että oikeusprosesseihin. Tämä ensimmäinen oikeudenhoitoa koskeva selonteko antaa kokonaiskuvan oikeudenhoidon tilasta Suomessa ja se tulee toimimaan tärkeänä työkaluna tuleville hallituksille, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.

Oikeudenhoidon määrärahojen riittämättömyys ja toimintaedellytykset ovat olleet merkittäviä huolia koko vaalikauden eri foorumeilla ja hallinnonalan resursseja on toistuvasti lisätty puutteellisen perusrahoituksen vuoksi. Nyt laaditulla selonteolla oikeusvaltion viranomaisten resursseja haluttiin katsoa kokonaisuutena ja yhtä vaalikautta pidemmällä tarkastelujaksolla. Oikeudenhoidon määrärahoista päätetään aina kehys- ja budjettimenettelyssä.

​​​Ongelmakohtina oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus

Kansainvälisten vertailututkimusten mukaan suomalainen oikeusvaltio on vankalla pohjalla ja luottamus oikeudenhoitoon on siinä ratkaisevassa osassa. Selonteon mukaan Suomen oikeudenhoidon keskeisiä ongelmakohtia ovat kuitenkin oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus. Myös oikeudenhoidon henkilöstö on kuormittunutta.

Oikeudenhoidon kulurakenne on jäykkä eikä mahdollista nopeita sopeuttamistoimia toiminnan siitä kärsimättä. Oikeudenhoidon vuosittaiset tulot ovat noin 700 milj. euroa kun taas menot ovat noin 795 milj. euroa, mistä vuokramenot ovat noin 100 milj. euroa. Suurin, pysyvä muutos selonteossa tarkasteltujen toimijoiden osalta on ollut ICT-menojen osuuden kasvu 37 milj. eurosta noin 91 milj. euroon. Oikeudenhoidon määrärahataso on heikentynyt suhteessa valtion talousarvioon kokonaistasoon, vaikka oikeudenhoidon toimijoiden tehtävät eivät ole vähentyneet. Selonteossa tarkasteltavien oikeudenhoidon toimijoiden vähennys on vuosina 2006-2021 ollut noin –900 henkilötyövuotta.

Selonteossa esitetään keskipitkän aikavälin tavoitteet oikeudenhoidon kohtuulliselle laadulle sekä toimenpide-ehdotuksia oikeudenhoidon resurssien varmistamiseksi, sisäisten rakenteiden ja prosessien tehostamiseksi sekä oikeuspalvelujen saatavuuden ja asiakaspalvelujen parantamiseksi. Oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen ja oikeudenhoidon tavoitteisiin pääseminen edellyttävät yhteensä noin 90 miljoonan euron pysyvää lisärahoitusta. Tavoitteet vaativat lisäksi seurantaa ja säännöllistä uudelleentarkastelua.

Yksityisten avustajien nykyisen palvelun varmistamiseksi yksityisten avustajien palkkioita tulee korottaa. Palkkioiden tasoa ei ole korotettu vuoden 2014 jälkeen. Jo pelkän elinkustannusindeksin (vuosina 2014−2021) perusteella yksityisten avustajien palkkioiden korotustarve on 10 euroa/tunti, mikä edellyttää rahoitusta noin 7,5 milj. euroa vuodessa.

Tiedote
Oikeudenhoidon selonteko Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Selvitys: Rikosasioiden tilannekuva ja muutostekijät viranomaisten tilastojen ja haastattelujen valossaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Taustamuistio – oikeusjärjestelmävertailua ja kansainvälisiä tilastoja