Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa – Liiketulo ja muut Suomesta saadut tulot

Verohallinnolle

Dnro L2022-63

Lausuntopyyntönne: Dnro VH/5613/00.01.00/2022, 31.10.2022

LUONNOS VEROHALLINNON OHJEEKSI RAJOITETUSTI VEROVELVOLLISEN ULKOMAISEN YHTEISÖN TULOVEROTUS SUOMESSA – LIIKETULO JA MUUT SUOMESTA SAADUT TULOT

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa – Liiketulo ja muut Suomesta saadut tulot (jäljempänä ”Luonnos”).

Asianajajaliitto pitää voimassa olevan ohjeen päivittämistä kannatettavana. Koronapandemian aikana etätyö, myös ulkomaalaisten yritysten osalta Suomessa tapahtuva, on lisääntynyt. Osittainen etätyö on myös jäänyt yleisesti arvioiden osaksi nykyistä työntekemismallia, joten Verohallinnon ohjeen täydentäminen kiinteän toimipaikan muodostumisen arvioimisessa Suomessa työntekijän kodistaan käsin tapahtuvan kotityön osalta on tarpeen.

Pyydettynä lausuntona Asianajajaliitto esittää seuraavaa.

1 Erityistilanteita pääsäännöstä – Kotitoimisto ja Johtopaikka

Ohjetta esitetään täydennettäväksi kohdan 3.2.5 osalta koskien kotitoimiston ja johtopaikan määritelmää ja arvioitaessa, milloin kiinteä toimipaikka tuloverotuksessa muodostuu kotitoimiston tai yrityksen johtohenkilön kotitoimistossa tekemän työn perusteella. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan nyt ehdotetut täsmennykset ja ohjeen täydentäminen ovat tarpeen ja suositeltavia rajat ylittävien etätyöskentelytilanteiden yleistyttyä.

1.1 Kotitoimisto

Ohjeessa on kotitoimiston yhteydessä määritelmä ”liiketoimintaan liittyvä intressi”, joka olisi merkittävä tekijä kiinteän toimipaikan määräytymistä arvioitaessa. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan määritelmän avaaminen ohjeeseen lisätyin ei-tyhjentävin esimerkein parantaa tilanteiden arviointia, ja näin Asianajajaliitto pitää suotavana lisäyksen pysyttämistä sellaisenaan ilman muutoksia.

Ohjeeseen on kirjattu lähtökohdaksi se, että etätyöskentelytilanteissa kiinteän toimipaikan muodostuminen edellyttää lähtökohtaisesti sitä, että yrityksellä tulee olla liiketoimintaan liittyvä intressi työn tekemiselle Suomesta käsin. Ohjeessa on erikseen todettu, että etätyön tekeminen kotitoimistosta yksinomaan työntekijän omasta toivomuksesta ilman liiketoimintaan liittyvää yhteyttä ei muodosta kiinteää toimipaikkaa Suomeen. Sen sijaan samassa yhteydessä on myöhemmin todettu, että tilanteessa, jossa työnantajayritys ei tarjoa mahdollisuutta yrityksen tilojen käyttämiseen, vaikka työtehtävät edellyttävät toimistotilaa, yrityksen voidaan sen sijaan katsoa vaatineen kotitoimiston käyttämistä yrityksen liiketoiminnan harjoittamiseen. Tällöin merkitystä ei ole sillä, kohdistuuko yrityksen toiminta Suomeen, vaan kotitoimisto muodostaa yritykselle kiinteän toimipaikan Suomeen, jos kotitoimistosta harjoitettu toiminta on muuta kuin avustavaa tai valmistelevaa toimintaa.

Lisäksi samassa yhteydessä todetaan, että ”Työnantajayrityksen katsotaan edellyttävän kotoa käsin työskentelyä myös niissä tilanteissa, joissa työnantaja korvaa kotitoimistosta aiheutuneet kustannukset työntekijälle esimerkiksi maksamalla tilojen käytöstä vuokraa”.

Asianajajaliitto pitää lisäyksiä liian ehdottomina ja tuloverolain 13 a §:n virheellisenä tulkintana, jotka itsessään kumoavat edellä mainitun ensimmäisen ohjeen. Erityisesti, kun ohjeen kohta päättyy lauseeseen: ”Vain ydinliiketoimintana pidettävän toiminnan harjoittaminen työntekijän kodista käsin voi muodostaa ulkomaiselle yritykselle kiinteän toimipaikan Suomeen”, näkee Asianajajaliitto vaaran ohjeen tulkitsemiselle väärin tilanteessa, jossa kysymyksessä ei olisi ydinliiketoiminnan harjoittaminen tai yrityksellä ei ole liiketoimintaan liittyvää intressiä työn tekemiselle Suomesta käsin. Tällöin pelkästään se, että työtä harjoitetaan työntekijän kotoa käsin, kun työnantaja ei tarjoa toimistotilaa, tai jos työnantaja maksaa korvausta kodin käyttämisestä työskentelyyn, ei voi Asianajajaliiton mukaan itsessään muodostaa ukomaalaiselle yritykselle tuloverotuksessa kiinteää toimipaikkaa Suomeen.

Asianajajaliitto pyytää korjaamaan ohjeen kohtaa 3.2.5 Kotitoimisto em. osin, ja poistamaan kyseiset ristiriidat epäselvyyksien ja virheellisten tulkintojen välttämiseksi.

1.2 Johtopaikka

Asianajajaliitto esittää ohjeeseen täsmennettäväksi arviointia siitä, kuinka suuri osuus johtohenkilön osittaisesta kotitoimistosta tehtävästä etätyöstä tulee tai ei tule muodostamaan ulkomaalaiselle yritykselle kiinteää toimipaikkaa Suomeen. Ilman tarkennusta ohje jättää liian suuren tulkinnanvaran sille, millainen määrä johtohenkilön työskentelyä voi muodostaa tuloverotuksessa kiinteän toimipaikan Suomeen.

Helsingissä 21. päivänä marraskuuta 2022

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Niko Jakobsson
Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Sami Tuominen, Asianajotoimisto Merilampi Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.