KKO: Astma oli todennäköisesti työperäinen – syy-yhteyden arviointi on oikeudellista harkintaa, jossa otetaan lääketieteellisen selvityksen ohella huomioon muutkin seikat
28.11.2022 | OikeusuutisetKKO:2022:65 Ammattitauti – Tapaturmakorvaus – Syy-yhteys
A oli työskennellyt tiloissa, joissa oli todettu kosteusvaurioita. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että A:lla todettu astma oli todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla. A oli siten astman johdosta oikeutettu korvaukseen ammattitaudin perusteella.
24. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2019:43 (kohta 17) todennut, että vakuutetun voi joissakin tilanteissa olla varsin vaikeata tai mahdotontaesittää selvitystä kaikista syy-yhteyden todentamiseksi edellytetyistä seikoista ja kriteereistä. Tässä tapauksessa Oulun poliisitalon toiminta oli siirretty toisaalle ja kiinteistön käyttö poliisilaitoksena oli lopetettu. PEF-työpaikkaseurannan oli arvioitu vaarantavan työntekijöiden terveyden. A oli siirretty työskentelemään korvaaviin työtiloihin alkuvuonna 2017. Näissä olosuhteissa A:lla ei ole ollut mahdollisuutta esittää selvitystä astman yhteydestä työpaikkaan PEF-työpaikkaseurannalla.
25. Korkein oikeus on edelleen todennut ratkaisukäytännössään, että näyttövaikeudet tämänkaltaisissa tilanteissa eivät automaattisesti voi johtaa siihen, että korvaussäännökset jäisivät tehottomiksi. Vaikka astman korvattavuutta ammattitautina koskevassa kysymyksessä lääketieteellisellä näytöllä on suuri merkitys, syy-yhteyden arviointi on kuitenkin oikeudellista harkintaa, jossa otetaan lääketieteellisen selvityksen ohella huomioon muutkin seikat, joiden perusteella voidaan tehdä päätelmiä syy-yhteyden olemassaolosta tai sen puuttumisesta (KKO 2019:43, kohta 18 ja siinä viitattu ratkaisu).
26. Ottaen huomioon, että syy-yhteyden arviointi on oikeudellista harkintaa, Korkein oikeus katsoo, että kohdassa 12 todettuja syy-yhteyden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja on arvioitava kokonaisuutena. Tällöin yksin suorittamatta jääneen PEF-työpaikkaseurannan perusteella ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että A:lla todettu astma olisi todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työpaikalla olleista kosteus- ja homevaurioista (ks. myös KKO 2019:43, kohta 19).
27. Korkein oikeus toteaa lisäksi, että korvausvaatimus ei voi menestyä, jos asiassa ilmenee, että sairaus on pääasiassa aiheutunut muista syistä kuin altistuksesta työssä. Korvauksen hakijalta ei kuitenkaan voida vaatia selvitystä, jossa kattavasti suljettaisiin pois kaikki muut mahdolliset sairautta yleensä aiheuttavat tekijät. Jos korvauksen hakija on esittänyt uskottavaa selvitystä syy-yhteydestä työssä olleiden altistustekijöiden ja hänen sairautensa välillä eivätkä esitiedot anna aihetta muuhun päätelmään, käytännössä näyttöasetelma voi muodostua sellaiseksi, että vaatimuksen torjuminen edellyttää vastanäytön esittämistä (ks. KKO 2020:17, kohta 17 ja siinä viitatut ratkaisut).