Valtioneuvosto esittää valtakunnansyyttäjäksi Ari-Pekka Koivistoa

Valtioneuvosto esittää, että valtakunnansyyttäjän virkaan nimitetään Ari-Pekka Koivisto. Tasavallan presidentin on tarkoitus päättää nimityksestä huomenna 13. toukokuuta. 

Esityksen mukaan Koivisto aloittaa tehtävässä 1.10.2022, jolloin nykyinen viranhaltija Raija Toiviainen jää eläkkeelle. 

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Ari-Pekka Koivisto on toiminut oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston osastopäällikkönä 1.1.2020 alkaen. Aiemmin Koivisto on työskennellyt Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkönä ja hallitusneuvoksena sisäministeriön rajavartio-osastolla. Lisäksi Koivisto on työskennellyt valtionsyyttäjänä Valtakunnansyyttäjänvirastossa sekä kihlakunnansyyttäjänä Vantaalla.

Valtakunnansyyttäjä johtaa Syyttäjälaitosta. Valtakunnansyyttäjän tehtävänä on syyttäjätoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen. 

Esittelymuistiossa kolmea kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa arvioitiin muun muassa seuraavasti:

Hakuilmoituksessa korostettiin hyviä valmiuksia johtaa itsenäistä ja riippumatonta asiantuntijaorganisaatiota sekä kehittää Syyttäjälaitosta ja sen toimintoja.

Johtamistaitoa arvioitaessa Koivisto ja Rappe erottuivat Hurmala-Kanervasta strategisemmalla otteellaan Syyttäjälaitoksen muutoksen johtamiseen ja toimintaympäristössä vaikuttamiseen.

Kaikkien kolmen käsitys Syyttäjälaitoksen muutoksen johtamisen tarpeista olivat varsin yhteneväisiä. Kaikki kolme toivat esiin valtakunnansyyttäjälle kuuluvan ohjauksen merkitystä syyttäjätoiminnan kehittämisessä. Sekä Hurmala-Kanervalla että Rappella on näyttöä nimenomaan syyttäjätoiminnan operatiivisesta kehittämisestä. Koivistolla puolestaan laajemmin asiantuntijaorganisaation johtamisesta. Kaikkien valmius ja osaaminen Syyttäjälaitoksen kehittämiseen olivat haastattelun perusteella hyviä, mutta painotuksissa Koivistolla ja Rappella korostui Hurmala-Kanervaa enemmän toimintaympäristössä vaikuttaminen. Koiviston vahvuudeksi voidaan myös laskea lainsäädäntötyön johtamiskokemus, joka antaa hänelle kahta muuta hakijaa laajemman pohjan toimintaympäristössä vaikuttamiseen ja syyttäjätoiminnan kehittämiseen.

Kielitaidon osalta Koivisto ja Rappe olivat Hurmala-Kanervaa edellä ja keskenään tasavahvoja. Kansainvälistä kokemusta oli laajimmin Koivistolla. Kolmesta haastatellusta Koivisto ja Rappe arvioitiin Hurmala-Kanervaa vahvemmiksi erityisesti strategisemman johtamisotteensa ansiosta.

Arvioitaessa Koivistoa ja Rappea voidaan todeta, että Rappen kokemus ja osaaminen nimenomaisessa syyttäjätoiminnassa on Koivistoa vahvempi. Rappe vastaa tällä hetkellä operatiivisen syyttäjätoiminnan johtamisesta. Hänen näkemyksensä syyttäjätoiminnan ja sidosryhmäyhteistyön kehittämisestä olivat ajankohtaisia ja operatiivisen syyttäjätoiminnan ytimessä. Koiviston vahvuudeksi on katsottava Rappea monipuolisempi johtamiskokemus useammasta organisaatiosta ja strategisempi näkemys Syyttäjälaitoksen kokonaiskehittämisestä sekä sidosryhmiin vaikuttamisesta toimintaympäristössä.

Kokonaisuutena arvioiden Koiviston monipuolinen kokemus, vahva syyttäjätoiminnan tuntemus sekä laaja-alainen ja useissa erilaisissa toiminnoissa kertynyt johtamistaito nostavat hänet Rappea vahvemmaksi ja antavat hänelle hyvät edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen.

Tiedote