Tomi Vistilä Keski-Suomen käräjäoikeuden uusi laamanni

Tasavallan presidentti on nimittänyt Keski-Suomen käräjäoikeuden laamanniksi käräjätuomari Tomi Vistilä.

Hän on suorittanut laoikeustieteellsien loppututkinnon vuonna 1994.

Vistilä on Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomari ja hän toimii siellä osastonjohtajana. Hän on aikaisemmin toiminut laamannin ja johtavan laamannin tehtävissä käräjäoikeuksissa, hovioikeudessa kansliapäällikkönä ja esittelijänä, lääninoikeudessa lääninoikeudensihteerinä ja verotoimistossa verosihteerinä. Vistilä on ollut jäsenenä ja sihteerinä oikeusministeriön asettamissa työryhmissä. Hän on toiminut myös välimiesoikeuden sivutoimisena sihteerinä. Hän on suorittanut johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon sekä muuta johtamiskoulutusta. Hän on toiminut koulutustehtävissä. Vistilällä on erinomainen ruotsin kielen taito.

Virkaa hakivat

• määräaikainen hovioikeudenneuvos, käräjätuomari Jaana Annika Helander,
• määräaikainen laamanni, käräjätuomari Heikki Kalevi Juntunen,
• käräjätuomari Topi Harri Juhani Kilpeläinen,
• käräjätuomari Mikko Tapio Ollikainen,
• määräaikainen laamanni, käräjätuomari Sirpa Elina Pakkala,
• määräaikainen hovioikeudenneuvos, käräjätuomari Tiina Susanna Pirinen ja
• käräjätuomari Tomi Pekka Vistilä.

Vaasan hovioikeus on yksimielisessä lausunnossaan esittänyt, että Pakkala tulisi nimittää virkaan. Hovioikeus on lausunnossaan asettanut hakijat ansioituneisuusjärjestykseen: Pakkala, Helander ja Vistilä.

Vaasan hovioikeus on kuullut Keski-Suomen käräjäoikeuden henkilöstöä. Kuulemistilaisuuksista laaditun muistion mukaan niissä on keskusteltu yleisesti käräjäoikeuden toiminnasta sekä erityisesti käräjäoikeuden organisaation toimivuudesta ja johtamisjärjestelmästä, laamannin osallistumisesta henkilöstöhallintoon ja lainkäyttöön sekä siitä, minkälaista johtajaa organisaatioon odotetaan.

Henkilökunnan mukaan laamannin tulisi olla läsnä päivittäisessä työssä ja helposti lähestyttävä. Laamannin tulisi kohdella henkilökuntaa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Laamannin tulisi kuulla ja kuunnella henkilökuntaa sekä tehdä päätöksiä oikea-aikaisesti ja tiedottaa asioista avoimesti ja kaikille sen vaikutuspiiriin kuuluville yhtäaikaisesti. Laamannilla tulisi olla kokemusta ja osaamista henkilöstöhallinnon tehtävistä, erityisesti rekrytoinneista. Laamannin tulisi panostaa työhyvinvointiin sekä luoda yhteishenkeä. Laamannin tulisi ylläpitää lainkäyttöosaamistaan esimerkiksi osallistumalla kolmen tuomarin kokoonpanoihin. Tämä edistäisi hänen tietämystään käräjäoikeuden toiminnasta ja tekisi hänen toimintansa näkyväksi talon sisällä ja ulkopuolella. Laamannin olisi hyvä osallistua erityisesti julkisuutta herättäneiden asioiden käsittelyyn. Henkilökunnan vaihtuvuuden vuoksi laamannilla tulisi olla vankka kokemus käräjäoikeustyöskentelystä ja toiminnasta käräjäoikeuden eri asiaryhmissä. Myös hovioikeuskokemus olisi eduksi. Uuden laamannin toiminnassa herättäisi luottamusta se, että hän pystyisi yhteensovittamaan  henkilökunnan jossain määrin erilaisia käsityksiä eri toimintojen kehittämis- ja resurssitarpeista.

Kuulemisissa kiinnitettiin huomiota siihen, että kehittämisen painopisteinä tulisi olla henkilökunnan ICT-osaamisen ja sähköisten menettelytapojen kehittäminen. Tällä hetkellä käräjäoikeuden kannalta ajankohtaisia asioita ovat Aipan käyttöönoton eteneminen sekä päätöksenteko uusien toimitilojen rakentamisesta tai vanhojen korjaamisesta ja sen jälkeen toimitilojen suunnitteluun osallistuminen ja henkilökunnan osallistaminen siihen. Uudella laamannilla tulisi olla valmiuksia paneutua edellä mainittuihin asioihin nopealla aikataululla. Uuden laamannin tulisi sitoutua käräjäoikeuteen pitkäksi aikaa, eikä vain muutamaksi vuodeksi. Keski-Suomen käräjäoikeuden johtamisjärjestelmä on koettu varsin toimivaksi. Henkilökunta piti tärkeänä, että uusi laamanni antaa tukensa osaston johtajille ja lähiesimiestoiminnalle. Henkilökunnalla tulee olla toimiva kanava ottaa esille havaitsemansa ongelmat, ja ne tulee voida ratkaista oikealla tasolla. Ratkaisuja tehdessä tulee kuulla niitä, joihin ratkaisut vaikuttavat. Ongelmiin tulee saada mahdollisimman hyvä ja perusteltu ratkaisu kohtuullisessa ajassa sekä epäkohtiin tulee puuttua.

Tuomarinvalintalautakunnan puheenjohtaja oikeusneuvos Timo Ojala, varapuheenjohtaja oikeusneuvos Riitta Mutikainen, hovioikeuden presidentti Kenneth Nygård, käräjäoikeuden laamanni Jorma Väyrynen ja sihteeri Anu Pitkänen ovat 7.2.2022, 11.2.2022 ja 18.2.2022 haastatelleet kaikki hakijat. Haastatteluissa on paneuduttu erityisesti täytettävänä olevan tehtävän edellyttämien johtamistaitojen arviointiin. Vaasan hovioikeus on teettänyt soveltuvuusarvioinnin hakijoista. Soveltuvuusarvioinnin suorittaja Tomi Välimäki on 7.2.2022 antanut soveltuvuusarvioinnin menetelmistä ja tuloksista suullisen selonteon lautakunnan edustajille sekä ollut kuultavana lautakunnan kokouksessa 4.4.2022. Tuomarinvalintalautakunnalla on ollut käytettävissään Välimäen antamat kirjalliset henkilöarviointilausunnot.

Tuomarinvalintalautakunta perusteli esitystään seuraavasti

Nimitysharkinnassa arvioidaan hakijoiden pätevyyttä ja perehtyneisyyttä viran tehtäväalaan. Perehtyneisyyden osalta tarkastelun kohteena ovat hakijoiden koulutuksella ja aikaisemmalla työskentelyllä hankitut tiedot ja taidot. Näkökulma on hakijoiden tosiasiallisessa kyvyssä selviytyä täytettävän tehtävän hoidosta. Taidot voidaan saavuttaa myös muussa lakimiesammatissa kuin työskentelemällä yksinomaan tuomioistuinlaitoksen palveluksessa. Tällaisia muita tehtäviä ovat esimerkiksi asianajajan, syyttäjän, yliopistotutkijan ja -opettajan sekä lainvalmistelijan tehtävät sekä hallinnon eri sektoreilla lakimiestehtävissä toimiminen. Lisäksi esimerkiksi toimiminen kansainvälisissä tehtävissä sekä hallinto- ja lainvalvontatehtävissä voisi antaa valmiuksia tuomarinvirkoihin. Tuomariksi nimitettävältä henkilöltä edellytetään lisäksi, että hänellä on tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Päällikkötuomariksi nimitettävältä henkilöltä edellytetään vielä johtamistaitoa.

Nimitysharkinnassa on arvioitava, miten vaatimukset eri johtamistaidon osa-alueista painottuvat kysymyksessä olevan viran tehtävissä. Johtamistaitoa voi saavuttaa kokemuksen kautta, mutta sitä voidaan hankkia muussakin kuin varsinaisessa johtamistehtävässä, kuten esimerkiksi vaativan hankkeen johtamisesta. Arviointiin vaikuttavat erityisesti viraston luonne ja viran asema organisaatiossa. Laamannin kokemusta on Juntusella ja Vistilällä. Kaikilla hakijoilla on osastonjohtajakokemusta käräjäoikeudesta. Helander on lisäksi toiminut hallintojohtajana käräjäoikeudessa ja Vistilä kansliapäällikkönä hovioikeudessa. Hakijat ovat osallistuneet johtamiskoulutukseen. He kaikki ovat myös saaneet myönteiset arviot johtamistaidostaan. Tuomarinvalintalautakunta toteaa johtopäätöksenään, että tuomioistuimen päällikkötuomarilta vaadittavan johtamistaidon näkökulmasta he täyttävät täytettävänä olevan viran vaatimukset.

Tuomarinvalintalautakunnan suorittamissa haastatteluissa on tullut esille, että kaikilla hakijoilla on näkemyksiä käräjäoikeuden johtamisesta ja kehittämisestä. Hakijat ovat ansioituneita lakimiehiä, mutta johtajaominaisuuksiltaan erilaisia. Arvioituaan hakijoiden ansioita, soveltuvuusarvioinnin tuloksia sekä haastattelussa esiin tulleita seikkoja kokonaisuudessaan tuomarinvalintalautakunta katsoo, että Helanderin ja Vistilän voidaan parhaiten katsoa täyttävän ne johtamistaitoa, kokemusta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset, joita Keski-Suomen käräjäoikeuden laamannin virka edellyttää. (Pakkala oli hakenut myös Helsingin käräjäoikeuden laamannin  virkaa ja asettanut sen etusijalle, joten arvio tehtiin muiden hakijoiden välillä.)

Helanderin ja Vistilän tuomioistuinura ja johtamiskokemus on erilainen ja heidän voidaan arvioida olevan myös johtajaominaisuuksiltaan jonkin verran erilaisia. Molemmilla on edellä selostettuja ja hovioikeuden lausunnosta ilmeneviä ansioita laamannin virkaan nähden. Molempien suoriutumista johtamistehtävissä on arvioitu myönteisesti. Helanderilla ja Vistilällä on kokemusta tuomioistuimen hallintotehtävän hoitamisesta, Helanderilla kaksi vuotta käräjäoikeuden hallintopäällikön tehtävästä ja Vistilällä vähän yli seitsemän vuotta hovioikeuden kansliapäällikön tehtävästä. Helanderilla on pitkä osaston johtajan kokemus suuresta käräjäoikeudesta. Vistilällä on puolestaan merkittävää kokemusta käräjäoikeuden laamannin tehtävästä ja lisäksi kokemusta osaston johtajan tehtävästä käräjäoikeudesta. Arvioituaan Helanderin ja Vistilän ansioita, soveltuvuusarvioinnin tuloksia ja erityisesti sitä, että heistä kahdesta Vistilällä on

merkittävää kokemusta käräjäoikeuden laamannin tehtävistä ja että hänen suoriutumistaan näissä tehtävissä on arvioitu varsin myönteisesti, tuomarinvalintalautakunta katsoo, että Vistilän voidaan jäljellä olevista hakijoista parhaiten katsoa täyttävän ne johtamistaitoa, kokemusta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset, joita Keski-Suomen käräjäoikeuden laamannin virka edellyttää. Myös haastattelussa esiin tulleet seikat tukevat tätä käsitystä. Vistilä on siten ansioitunein nyt täytettävänä olevaan virkaan.